Mahdollisuus tehdä valintoja asuinkunnan, asuinalueen ja asumismuodon suhteen kuuluu yhtäläisesti kaikille. Jokaisella tulisi olla oikeus omaan asuntoon ja niihin tukitoimiin, joita itsenäinen asuminen vaatii. Asunnottomien kohdalla nämä oikeudet eivät aina toteudu.
“Tällä hetkellä suuri ongelma on hajasijoitettujen asuntojen vähäisyys. Asumisyksikössä asuu väkeä, joille asunto ihan tavallisessa kerrostalossa sopisi paremmin. Tarvitaan lisää hajasijoitettuja tukiasuntoja, joihin ihminen voisi saada tarvitsemansa tuen. Tämä toisi myös tarvittavaa kiertoa asumispalveluihin,” linjaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.
Syyskuussa 2017 Helsingissä asumisen tuen jonossa oli 520 asunnotonta*. Lisäksi mielenterveysasiakkaiden asumispalveluihin jonotti 172 henkeä. Asunnottomuus pitkittyy, kun sopivaa asuntoa ei pystytä osoittamaan nopeasti. Toisaalta asumisyksiköissä asuu ihmisiä, jotka toivovat muuttoa tavalliseen vuokra-asuntoon, mutta eivät pääse muuttamaan pitkien jonojen vuoksi.
Asunnottomuus on väistämättä kytköksissä tilanteeseen asuntomarkkinoilla. Kun kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on pula, pienituloisten ihmisten on vaikea selviytyä vuokranmaksusta ja näin asunnottomuuden riski kasvaa. Syntyy myös jonoja kasvattavia pullonkauloja, kun muutto asumispalveluista vuokra-asuntoon viivästyy.
”Asumisen tuen jonot on purettava nopealla aikataululla. Ei ole kohtuullista, että ihminen odottaa usein vuoden tai jopa yli** sopivan asunnon vapautumista” sanoo Ehkäisevä päihdetyön EHYT ry:n järjestöpäällikkö Jiri Sironen.
Miten asunnottomien käy sote- ja maakuntauudistuksen myötä? Järjestäjät ovat huolissaan sosiaalipalveluiden maakunnallisen järjestämisen seurauksista. Järjestäjät pelkäävät SOTE-uudistuksen johtavan terveyserojen kasvuun ja palveluiden heikentymiseen heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien kohdalla. On vaarana, että heikossa asemassa olevien ryhmien palvelut pilkkoutuvat ja palveluiden integraatio kärsii, jos yhtiöittäminen ja yksityistäminen lisääntyy.
”Miten palveluiden integraation ja jatkuvuuden käy? Entä voidaanko helsinkiläinen asunnoton laittaa asumaan toiseen kaupunkiin, jos oman kunnan asumispalveluissa ei ole tilaa? Uudistus ei saa vaarantaa oikeutta valita itse kotikuntansa,” päättää Sininauhasäätiön Koti kaikille -hankkeen projektipäällikkö Leena Rusi.
Allekirjoittajat:
A-klinikkasäätiö
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Emmaus Helsinki
Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy
Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiö
Kallion seurakunta
Katto-hanke / Moniheli ry
Kriminaalihuollon tukisäätiö
Kunnon Elämä ry
Pääkaupunkiseudun Elämäntapayhdistys Eloset ry
Sininauhasäätiö, sr
Spo ry
Suomen Pelastusarmeijan Säätiö, sr
Tukikohta ry
Vailla vakinaista asuntoa ry
Vihreä Keidas ry
*Luku koskee jonoa tuettuun asumiseen. Se ei sisällä itsenäisesti vuokra-asuntoa etsiviä asunnottomia. Lähde: Asumisen tuen päällikkö Taru Neiman 25.9.2017
**Taru Neimanin arvio 2.10. puhelimitse.
—
Helsingin asunnottomien yön tämän vuoden teemana on asunnottomien itsemääräämisoikeus. Asunnottomien yön tulet sytytetään 17.10 klo 19 Dallapénpuistossa. Tapahtuman suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Lisätietoja:
Sanna Tiivola
Toiminnanjohtaja, Vva ry
Puh. 050 407 9702
sanna.tiivola(at)vvary.fi
Vlada Petrovskaja
Järjestösihteeri, Vva ry
Puh. 050 407 9703
vlada.petrovskaja(at)vvary.fi
Lisätietoa tapahtumasta: http://asunnottomienyo.fi/