Ruoka-apua jaetaan ympäri Suomen alueellisesti toimivissa verkostoissa. Useimmiten apua tarjoavat keskenään erilaiset järjestöt ja seurakunnat, ja monissa verkostoissa yhteistyötä tehdään myös kaupunkien ja kuntien kanssa. Keskenään hyvin erilaisten toimijoiden yhteistyö ei kuitenkaan välttämättä suju itsestään.
Sininauhaliiton teettämä Yhteistä näkemystä etsimässä – selvitys ruoka-apukentän yhteistyöstä pureutuu ruoka-apua tarjoavien toimijoiden paikallisen yhteistyön haasteisiin ja mahdollisuuksiin kuudessa eri kaupungissa. Jenni Passojan, Jukka Ahosen ja Suvi Jokelaisen tekemässä selvityksessä näkemyksiään verkostoyhteistyöstä jakoivat niin ruoka-apua tarjoavien järjestöjen edustajat kuin kaupunkien ja seurakuntien työntekijät.
Yhteistyön tavat vaihtelivat selvityksen mukaan kaupungeittain hyvinkin paljon huolellisesti koordinoiduista verkostoista satunnaisiin spontaaneihin yhteistyöponnistuksiin. Monia verkostoja yhdistivät kuitenkin saman tyyppiset haasteet: puutteelliset taloudelliset resurssit ja henkilöstön pieni määrä, viestinnälliset ongelmat sekä erilaiset näkemykset ruoka-avun tarkoituksesta.
”Paikallisesti toteutettava ruoka-apuyhteistyö kärsii siitä, että tavoitteet ymmärretään eri tavoilla. Jotkut mieltävät ruoka-avun 1990-luvun leipäjonoiksi. Toiset ovat siirtyneet korostamaan osallisuuden ja yhteisöllisyyden mahdollisuuksia, kolmannet puolestaan näkevät ruoka-avun keinona toteuttaa kiertotaloutta”, summaa Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Pekka Lund.
Hävikin vai huono-osaisuuden vähentämistä?
Kestävän kehityksen tavoitteet ja ruokahävikin ehkäisy toistuivat selvityksen tekijöiden mukaan erityisesti kaupunkien edustajien puheissa. He näkivätkin ruoka-avun useimmiten osana kaupungin kestävän kehityksen strategiaa. Ruokahävikin hyödyntämisen merkitys on noussut esiin myös seurakunnissa, kun kristilliseen elämänkatsomukseen on alettu liittää myös ympäristön suojeleminen.
Ruoka-apua tarjoavat järjestöt ovat keskenään varsin erilaisia, ja selvityksen mukaan osalla järjestöistä oli vaikeuksia nähdä työnsä ympäristön huomioivan näkökulman kautta.
”On ymmärrettävää, että pienillä resursseilla pyörivää, ruohonjuuritason auttamista tekevällä järjestöllä on haasteita nähdä toimintaansa laajemmassa viitekehyksessä, kuten ympäristötekoina. Samankaltainen näkökulma toistuu selvityksessä, kun tarkastellaan ruoka-avun hakemisen juurisyitä. Osa toimijoista ajattelee, että itse ruoka-avun lisäksi toimijoiden tulisi puuttua huono-osaisuutta aiheuttaviin yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Toiset taas näkivät työnsä tarkoituksena nimenomaan ruohonjuuritason auttamisen”, summaa Sininauhaliiton Ruokajonosta osallisuuteen hanketta koordinoinut Anne Hyyrynen.
”Parhaassa tapauksessa monen toimijan yhteistyöllä voidaan tukea haastavassa elämäntilanteessa olevia kokonaisvaltaisesti ja vaikuttaa jopa ruoka-avun tarpeen pienenemiseen.”
Ruoka-aputoimijoiden verkostoituminen on tärkeää, sillä se mahdollistaa parhaimmillaan ruoka-avussa asioivan auttamisen useammalla tapaa. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemusten tarjoamisen lisäksi avun hakijalle voidaan tarjota tietoa esimerkiksi hänen tarvitsemistaan palveluista.
”Parhaassa tapauksessa monen toimijan yhteistyöllä voidaan tukea haastavassa elämäntilanteessa olevia kokonaisvaltaisesti ja vaikuttaa jopa ruoka-avun tarpeen pienenemiseen”, toteaa Hyyrynen.
Määräaikainen rahoitus haastaa yhteistyön kehittämisen
Useimpia ruoka-apuverkostoja koordinoidaan määräaikaisin hankerahoituksin turvin.
”Jos halutaan luoda kestävää yhteistyötä, se pitää rakentaa jonkun muun kuin määräaikaisen hankerahoituksen varaan.”
”Ruoka-apuhankkeet toimivat usein määräaikaisella rahoituksella, mikä estää pysyvien rakenteiden ja toimintatapojen kehittämisen. Jos halutaan luoda kestävää yhteistyötä, se pitää rakentaa jonkun muun kuin määräaikaisen hankerahoituksen varaan”, Anne Hyyrynen toteaa.
Pekka Lundin mielestä vastuu paikallisten ruoka-apuverkostojen vetämisestä tulisi olla kunnilla. Hän muistuttaa, että ruoka-apu tavoittaa paljon sellaisia kuntalaisia, joita ei juuri tavoiteta muissa palveluissa. Ruoka-apu tarjoaakin kunnille erinomaisia mahdollisuuksia ihmisten tavoittamiseen ja heidän hyvinvointinsa lisäämiseen.
”Määräaikaisella rahoituksella ja vapaaehtoisten voimin toimivien järjestöjen on haastavaa luoda verkostotoiminnalle pysyvät puitteet. Vastuu ruoka-avun yhteistyöstä ja ruoka-apuun liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämisestä pitääkin olla kunnalla”, Lund painottaa.
Toimiva yhteistyö vaatii koordinointia ja sujuvaa viestintää
Kunnan ei kuitenkaan välttämättä tarvitse hoitaa verkostoyhteistyön koordinointia omin voimin. Espoossa kaupunki ei itse järjestä ruoka-apuverkoston toimintaa, vaan tukee verkostoa koordinoivaa yhteiskunnallista sosiaalialan yritys Edistiaa. Paikallinen ruoka-apuverkosto on syntynyt järjestöjen, seurakunnan ja kaupungin vuorovaikutuksen tuloksena. Yhteistyön toteuttamiseksi on luotu selkeät raamit. Espoon ruoka-apuverkostossa on mukana 17 toimijaa.
Selvityksen mukaan tehokas viestintä on yhteistyön onnistumisen edellytys.
”Jotta yhteistyö onnistuu, on löydettävä yhteinen tapa viestiä. Espoossa yhteisenä viestintäkanavana toimii esimerkiksi Whatsapp, jossa viestit kulkevat tiuhaan. Oli kyseessä sitten sähköposti tai pikaviestisovellus, tärkeintä on, asioista kerrotaan avoimesti”, Anne Hyyrynen toteaa.
Tarve yhteisöllisyydelle säilyy
Haasteista huolimatta ruoka-apua tarjoavia toimijoita yhdistää sama motiivi: halu auttaa vaikeassa tilanteessa olevia ihmisiä.
”Monen ruoka-aputoimijan perimmäisenä tavoitteena on, että ihmisten tilanne kohenisi, eikä ruoka-avulle olisi enää tarvetta. Uskon kuitenkin, että ihmisillä tulee aina olemaan tarve osallisuudelle ja kohtaamisille, joita ruoka-apu ja muut matalan kynnyksen toiminnat tällä hetkellä tarjoavat. Vaikka tulevaisuudessa ei enää tarvittaisi ruoka-apua, järjestöjen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavalle työlle on varmasti edelleen kysyntää”, Hyyrynen pohtii.
Lue Sininauhaliiton Yhteistä näkemystä etsimässä – selvitys ruoka-apukentän yhteistyöstä (2020) täältä.
Espoon ruoka-apuverkostossa yhteistyö toimii – Lue juttu täältä.
Tule mukaan ruoka-aputoimijoiden verkkotapaamiseen!
Sininauhaliiton ja Kirkkopalvelujen Osallistava yhteisö -hankkeen valtakunnalliset ruoka-aputoimijoiden verkkotapaamiset joka kuukauden ensimmäinen torstai klo 12-14.
Ilmoittaudu mukaan osoitteeseen info@ruoka-apu.fi.