Vetoomus luovutettiin sosiaali- ja terveysministerin valtiosihteerille Marjo Lindgrenille, joka otti sen vastaan ministeri Kaisa Juuson puolesta.
Vetoomuksessa Sininauhaliitto ja Into painottavat, että kuntouttavan työtoiminnan saatavuus on heikentynyt hyvinvointialueuudistuksen myötä. Lisäksi hallituksen päätökset sosiaali- ja terveysalan järjestöjen, sosiaalihuollon palveluiden ja nuorten työpajatoiminnan leikkauksista heikentävät entisestään mahdollisuuksia päästä kuntouttavaan työtoimintaan.
”On erittäin huolestuttavaa, että leikkaukset kuntouttavasta työtoiminnasta heikentävät jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksia työllistyä. Leikkausten myötä näitä ihmisiä uhkaa pitkäaikaistyöttömyys, työmarkkinoiden ulkopuolelle putoaminen ja syrjäytyminen. Tämä koskee myös lukuisia nuoria ihmisiä” sanoo Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Pekka Lund.
Kuntoutumista ja työllistymistä vaikeuttaa myös muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintoviraston linjaus, että nuorten työpajatoiminnasta valtionavustuksella ei saa enää valmentaa kuntouttavassa työtoiminnassa olevia.
”Hallitusohjelmaan on kirjattu, että nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja hyvinvoinnin tukemiseen panostetaan. Säästöjen ohjaama suunta on täysin päinvastainen. Varhaisen tuen palveluista säästäminen myös aiheuttaa myöhemmin yhteiskunnalle kuluja ja lisää raskaampien palveluiden tarvetta. Työllisyystavoitteisiin ei päästä, jos työllisyyspolulle ohjaavista palveluista leikataan,” sanoo Inton toiminnanjohtaja Timo Kontio.
Hannan ja Köpin tarinat: ”Kuntouttava työtoiminta oli minulle silta työelämään”
Hannalla ja Köpillä on molemmilla kokemusta kuntouttavasta työtoiminnasta Vihreällä Keitaalla, joka on yksi Sininauhaliiton noin sadasta jäsenjärjestöstä.
Hanna aloitti kuntouttavassa työtoiminnassa Vihreässä Keitaassa elokuussa 2022. Kuntouttava työtoiminta on auttanut Hannaa paljon, sillä vielä kaksi vuotta sitten hän pelkäsi ajatusta työelämästä.
”Olen aina ollut niin sanottu kympin tyttö, mutta sitten minulle tapahtui asioita elämässäni, jotka muuttivat työkykyäni. Kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun ja palkkatuen aikana olen tullut kohdatuksi, hyväksytyksi ja arvostetuksi ihmisenä ja saanut omana itsenäni ottaa pieniä askelia kohti työelämää,” sanoo Hanna.
Molemmille Hannalle ja Köpille kuntouttava työtoiminta on opettanut paljon myös omien rajojen asettamisesta ja työelämäntaidoista.
”Kuntouttavassa työtoiminnassa olen oppinut tuntemaan omia rajojani paljon paremmin. Toiminta on opettanut minulle myös tärkeitä työelämäntaitoja kuten esimerkiksi sen, että poissaoloista on hyvä ilmoittaa esimiehelle heti,” kertoo Köpi.
”Työnteon lomassa minua muistutettu myös siitä, että myös voinnillani on väliä eikä pelkällä työtuloksella. Sen ansiosta olen pystynyt jatkamaan rajojen hakemista oman työkykyni suhteen ja rakentamaan tervettä suhtautumista itseeni työntekijänä,” sanoo Hanna.
Sekä Hanna että Köpi pitävät tärkeänä sitä, että kuntouttava työtoiminta mahdollistettaisiin myös tulevaisuudessa.
”Pidän surullisena sitä, että kuntouttavaan työtoimintaan annettavaa rahoitusta leikataan, sillä uskon oman kokemukseni perusteella, että ihmisellä on sisäinen halu olla osa yhteiskuntaa ja tehdä työtä, vaikka yhdeksän euron päiväpalkalla, jos tähän saa tarvittavaa tukea. Mutta jos kuilu oman elämäntilanteen ja työelämän välillä on liian laaja, ihminen ei omilla voimillaan kuntoudu työkykyiseksi, vaan syrjäytyy. Kuntouttava työtoiminta oli itselleni se silta, jota pitkin minun onnistui tuo kuilu ylittää,” kertoo Hanna.
”Tärkeintä on, että ei jää yksi, koska silloin voit syrjäytyä. Kuntouttava työtoiminta mahdollistaa eteenpäin pääsyn elämässä. Kuntouttavassa työtoiminnassa voit aloittaa pienestä, vaikka yhdestä tai kahdesta työpäivästä viikossa,” toteaa Köpi.
Lue lisää Hannan ja Köpin kokemuksista liittyen kuntouttavaan työtoimintaan