Parhaillaan on lausunnolla hallituksen esitys julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta. Jos esitys toteutuu, sen taloudellista toimintaa koskeva ehto tulee aiheuttamaan merkittäviä rajoitteita järjestöjen ja säätiöiden työllistämistoimiin. Vaikutukset heijastuisivat monella tavalla niin järjestöjen tukityöllistettyihin kuin muihinkin hauraisiin ihmisiin, jotka järjestöjen toimintaan ja tukitoimiin osallistuvat.
Ketkä tulevaisuudessa pystyvät työllistämään ja tukemaan heikossa työmarkkina-asemassa olevia?
Palkkatukea koskeva lakiluonnos sisältää monia myönteisiä muutoksia. Se yksinkertaistaa palkkatukiprosesseja, eivätkä tukitasot sinänsä muutu dramaattisesti.
Esitys sisältää kuitenkin osion, joka toteutuessaan heikentäisi radikaalisti heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten mahdollisuutta päästä palkkatöihin.
- 100 %:n palkkatuen myöntämisen yhteydessä selvitettäisiin, onko toiminnalla vaikutusta Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Käytännössä tämä tehtäisiin ennalta määritetyillä kriteereillä, joilla kategorisesti pyrittäisiin tarkistamaan, syntyykö palkkatukitoiminnasta kauppavaikutuksia. Kauppavaikutuksia syntyy, kun myytyjen tavaroiden ja palvelujen arvo on yli 100 000 euroa vuodessa.
- Palkkatuettavat ihmiset tarvitsevat usein myös muuta tukea, kuten valmennuspalvelua, koulutusta, jopa elämänhallinnan tukea. Jos palkkatuettua henkilöä todella tuetaan, järjestävälle taholle tämä tarkoittaa palvelutuotannon järjestämistä. Palvelutuotannosta syntyy liikevaihtoa. Liikevaihto taas johtaa siihen, ettei tukea järjestävällä järjestöllä tai säätiöllä ole oikeutta saada 100 %:n palkkatukea, jos myydyn palvelun arvo ylittää 100 000 euroa.
- Jos toiminta ylittäisi ennalta asetetut kriteerit ja syntyisi kauppavaikutuksia, 100 %:n palkkatuki myönnettäisiin de minimis ‑tukena. De minimis ‑tuen maksimimäärä on 200 000 euroa kolmen (3) verovuoden aikana, joka mahdollistaa enintään 14 henkilön palkkatuella palkkaamisen kolmessa vuodessa. Tämä olisi järjestöille kestämätön tilanne, varsinkin nyt kun kolmannen sektorin toiminta ja talous ovat muutoinkin monien avustusjärjestelmää koskevien muutosten keskellä.
– Tällaisena uudistus ei tule vähentämään byrokratiaa eikä tee siitä yrityksille niin houkuttelevaa, että ne innostuisivat palkkaamaan heikoimmassa työllistymisen asemassa olevia ihmisiä, toteaa Sininauhaliiton jäsenpalveluiden suunnittelija Jaana Joutsiluoma.
Taloudellisen toiminnan määrittely on tarkennettava
Esitys on onneksi helppo korjata. Jo nykyisellään 100 %:n palkkatukea saa käyttää vain yleishyödylliseen toimintaan. Myös taloudellisen toiminnan tarkastelu voidaan tehdä toimintokohtaisesti koko yhdistyksen tai säätiön toiminnan tarkastelun sijaan.
Tällä pienellä teknisluonteisella korjauksella uudistus täyttää esityksen perusteluina käytetyt EU:n valtiontukiehdot ja varmistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien palkkatyöpaikat myös jatkossa. Tällöin eri toiminnot erotellaan yhteisöjen kirjanpidossa toisistaan, kuten jo nykyisellään tehdään.
Palkkatukiuudistuksen seurannaisvaikutukset on ymmärrettävä
Jos palkkatukiuudistus toteutuu esityksen mukaisesti, niin järjestöjen ja säätiöiden mahdollisuus työllistää ja tukea ja ohjata heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä heikkenee merkittävästi.
Arvioiden mukaan yli 1 000 heikossa työmarkkina-asemassa olevaa menettää uudistuksen vuoksi mahdollisuuden työpaikkaan, todellisuudessa luku on jopa kolminkertainen.
Muutokset tarkoittaisivat esimerkiksi Sininauhaliiton jäsenjärjestöissä vuositasolla sitä, että palkkatukityöllistettyjen määrä vähenisi noin kolmannekseen nykyisestä tasosta.
Mikäli lakiluonnosta ei korjata 100 %:n palkkatuen osalta, tällä on monia seurannaisvaikutuksia, jotka voivat olla laajakantoisia ja vaarantaa monille haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille tärkeät toiminnat kuten ruokajakelun ja avoimien kohtaamispaikkojen olemassaolon.
Esitetysti toteutuessaan uudistus löisikin korville kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä moneen kertaan.
Onneksi korjaus lakiluonnokseen on vielä tässä vaiheessa yksinkertaista toteuttaa.
Lisätietoja
- Kimmo Kumlander, puh. 050 529 9675, toimitusjohtaja, Silta-Valmennusyhdistys ry
- Soile Kuitunen, puh. 044 781 3117, toimitusjohtaja, Kuntoutussäätiö
- Jaana Joutsiluoma, puh. 044 491 9065, suunnittelija, Sininauhaliitto
Kaikki määräaikaan 27.5.2022 mennessä annetut lausunnot ovat luettavissa Lausunto – Lausuntopalvelu.