Vain 15 prosenttia Sininauhaliittoon kuuluvista järjestöistä tekee mielestään puhtaasti päihdetyötä. Luvut käyvät ilmi 187 suomalaiselle päihde- ja mielenterveysyhdistykselle vuosi sitten tehdystä kyselystä.
”Ei meillä ovissa lue, että tässä asuu mielenterveyskuntoutuja”
1972 perustettu Keravan Suojakotiyhdistys palveli alun perin ensisuojaa tarvitsevia alkoholisteja. Nykyään se tarjoaa etupäässä asumispalveluita päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Uusimman asumisyksikön asunnoista osa on korvamerkitty mielenterveyskuntoutujille.
– Ei voi silti sanoa, että meille tulevan ihmisen tilanne olisi heti selkeä. Joku saattaa tulla, kun talo on palanut. Sitten kun asiaa selvitetään taustalta voi löytyä päihdeongelmaa. Joku taas voi tulla katkolta, mutta saatteessa lukee, että päihteiden käyttö ei ole ensisijainen ongelma. Ei asunnon ovessa lue, että se on tarkoitettu mielenterveyskuntoutujalle, toiminnanjohtaja Outi Helenius sanoo.
Helenius ei pidä kaksoisdiagnoosimäärittelystä. Ei siksi, etteikö sellaista olisi olemassa, vaan siksi, että stigmat ovat tiukassa. Suomalainen yhteiskunta katsoo hänen mielestään jo ihan tarpeeksi vinoon ihmistä, jolla on päihdeongelma.
– En haluaisi, että esimerkiksi meidän päihdeongelmaiset asiakkaamme leimautuisivat sen päälle vielä mielenterveysongelmaisiksi. On tarpeeksi rankkaa elää siinä syyllisyydessä, minkä päihteiden käyttö aiheuttaa.
Päihde- ja mielenterveysongelmat kuitenkin kietoutuvat yhteen. Ehkäpä niistä avoimemmin puhuminen poistaisi leimoja?
– Niin, kenelläpä ei olisi ajoittain mielenterveysongelmia? Mutta kumpi oli ensin, päihteidenkäyttö vai mielenterveysongelma? Itse ajattelen – ja tämä ei siis ole lääketieteellistä, vaan kokemukseen perustuvaa pohdintaa – että päihdeongelman taustalla on usein yksinäisyyttä ja arkuutta. Kun suurkulutus kasvaa, tulevat mukaan syyllisyys ja masennus – onko siis kysymyksessä mielenterveysongelma?
Mielenterveysosaaminen on osa Sininauhaliiton perustehtävää
Tutkimukseen osallistuneista muista päihdeyhdistyksistä vain joka kolmannessa koettiin mielenterveystyön olevan osa niiden toimintaa. Ero Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen ja muiden yhdistysten välillä on merkittävä.
– Ehkä Sininauhaliiton jäsenyhteisöissä ollaan lähempänä asiakasta. Teemme paljon muutakin kuin organisoitua päihdetyötä, ja kohtaamme paljon niitä ihmisiä, joilla on akuutteja ongelmia. Helenius pohtii.
Sininauhaliitossa mielenterveysosaaminen onkin nostettu osaksi järjestön perustehtävää: Erityisalaamme ovat elämänhallinnan vahvistaminen, päihde- ja pelihaitat sekä riippuvuudet ja mielenterveysongelmat.
Päihde- ja mielenterveystyö sopivat hyvin yhteen
Sininauhaliiton jäsenyhteisöissä koetaan useammin kuin muissa yhdistyksissä, että päihde- ja mielenterveystyö yhdistyvät luontevasti niiden toiminnassa. Valtaosassa niistä myös haluttiin löytää parempia keinoja tukea ihmisiä, joilla on molemmat ongelmat.
Kiinnostavaa on, että valtaosa Sininauhaliiton jäsenyhteisöistä pitää asiakkaidensa päihde- ja mielenterveysongelmien yhtäaikaista esiintymistä merkittävänä ongelmana, kun taas muista päihde- ja mielenterveysyhdistyksistä vain puolet kokee sen suureksi ongelmaksi.
Päihde- ja mielenterveysongelmien yhteenkietoutuneisuus heijastui myös koulutustarpeisiin. Mielenterveyteen liittyvää koulutusta oli järjestetty joka neljännessä vastanneista jäsenyhteisöistä. Joka toinen jäsenyhteisö toivoi saavansa mielenterveyskysymyksiin liittyvää koulutusta.
Sininauhaliiton jäsenyhteisöt osaavat yhden luukun periaatteen
Kansallisen mielenterveys- ja päihdeohjelman sekä suunnitteilla olevan sote-uudistuksen tavoitteena on päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja avun ja tuen saaminen keskitetymmin, yhden luukun periaatteella.
Sininauhaliiton jäsenyhteisöillä on kyselyn perusteella tietoa ja kokemusta päihde- ja mielenterveystyön yhdistämisestä sekä halua ja tarvetta kehittää sekä päihde- että mielenterveysosaamista.
Keravan Suojakotiyhdistyksen Outi Helenius huokaa, kun keskustelu siirtyy palveluiden saamiseen. On valitettavan yleistä, että päihteiden käyttäjää ei auteta somaattisissakaan vaivoissa, saati sitten mielenterveysongelmissa.
– On se sitten vaikka jalkasieni, niin asiakkaamme saa huonommin palvelua, koska tiedoissa lukee että on päihteidenkäyttöä. Päihteiden käyttäjän mielenterveyden ongelmaan ratkaisuna tarjotaan lääkinnällistä avokatkoa ja siihen se kontakti valitettavan usein jääkin.
Teksti ja taulukot: Sari Jurvansuu / Satu Mustonen
Grafiikka: Oona Loman
Sari Jurvansuu työskentelee tutkijana EHYT ry:ssä ja A-klinikkasäätiön koordinoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA.) Hankkeeseen kuuluu kaikkiaan kymmenen eri järjestöä, myös Sininauhaliitto. Tarkoitus on kehittää järjestöjen tutkimustoimintaa. Vuoden 2017 maaliskuussa tutkimushanke siirtyi EHYT ry:stä Sininauhaliittoon, jossa tarkastelu kohdistuu päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaedellytyksiin, rooleihin ja identiteetteihin. Lisätietoja MIPA-tutkimusohjelmasta Tietopuu-sivustolla: http://www.a-klinikka.fi/mipa