Palkkatuen myöntämisperiaatteita säätelevää lakia ollaan uudistamassa. Jos uudistus toteutuu lausuntokierroksella olleen ehdotuksen mukaisesti, se merkitsee erityisesti 100 prosentin palkkatuen leikkauksia yhteiskunnallista työtä tekeviltä kolmannen sektorin toimijoilta.
Palkkatuella työskentelevien määrän lasketaan uudistuksen myötä tippuvan 66 prosentilla, mikä tekee noin 1 300 palkkatuettua työntekijää vuodessa. Suunnittelija Jaana Joutsiluoma Sininauhaliitosta arvelee, että kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuudet työllistää palkkatuella heikkenevät. Sen kerrannaisvaikutuksina haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten palvelut vähenevät ja voivat jopa loppua kokonaan.
– Näillä muutoksilla on valtava vaikutus järjestöjen toimintoihin. Yksittäisellä toimijalla se voi tarkoittaa palkkatuetun työvoiman vähenemistä jopa yli puolella.
Jos järjestöjen mahdollisuutta tarjota tukipalveluita huononnetaan, sillä on SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Kiiskisen mukaan kalliita kerrannaisvaikutuksia: – Kun palkkatuetun työn mahdollisuuksia vähennetään heillä, joilla se on ainoa mahdollisuus työllistymiselle, syrjäytettyjen joukko kasvaa. Hinnan maksavat kunnat, kaupungit ja hyvinvointialueet.
Täysi palkkatuki entistä harvemmalle
Jatkossa laajamittaisempaa taloudellista toimintaa harjoittavat järjestöt ja säätiöt eivät voisi esityksen mukaan saada 100 prosentin palkkatukea. Laajamittaiseksi toiminta katsotaan, jos tavaroiden ja palvelujen arvo on yli 100 000 euroa vuodessa.
– Monilla toimijoista raja ylittyy jo pelkistä yleishyödyllisistä palveluista, kuten kuntien ostamasta kuntouttavasta työtoiminnasta, Jaana Joutsiluoma sanoo.
Tämän myynnin sisään lasketaan myös monien yhdistysten harjoittama kirpputoritoiminta. Tuotteiden arvo lasketaan 100 000 euron pottiin.
Lahjoituksina saaduille tavaroille pitäisi vastaisuudessa laskea arvo.
– Näillä harva järjestö niin sanotusti rikastuu, eli voitollisesta tai varsinkaan kilpailua vääristävästä toiminnasta ei ole tällaisessa toiminnassa kysymys. Kirpputoreja pidetään kierrätysmielessä, ja ne tarjoavat mahdollisuuden muun muassa myynnin ammattitutkinnon tai tutkinnon osien suorittamiseen, Päivi Kiiskinen mainitsee.
Ehdotuksessa kielletään myös verkkomyynti, jolla on kauppavaikutuksia kilpailevilla markkinoilla.
– Tavaroita ja palveluita ei olisi enää mahdollista ostaa verkosta paitsi, jos ostos haetaan myyvän yhdistyksen pisteestä, Joutsiluoma toteaa.
Hän lisää, että palkkatukiuudistuksen taloudellisen toiminnan määrittelyä tulisi tarkentaa. Harkinnan tulisi olla tapauskohtaista.
– Joku ajattelee nyt selvästi, että kolmannen sektorin toimijat hyväksikäyttävät mahdollisuutta palkkatuettuun työhön ja tekevät voittoa. Todellisuus on, että toimijat elävät kädestä suuhun. Se vähä, mitä viivan alle jää, sillä kehitetään uusia tukitoimintoja, joilla vaikeimmassa asemassa olevat pääsevät elämässä eteenpäin, Joutsiluoma sanoo.
Tukiaikaa lyhennetään
Joutsiluoma ja Kiiskinen kertovat, kuinka järjestöjen tukitoimet ovat osa työllistymisen ekosysteemiä. Järjestöissä asiakkaan työllistymispolku vie usein kuntouttavasta työtoiminnasta työkokeiluihin järjestöihin sekä palkkatuetun työn ja opiskelun kautta työmarkkinoille.
– Tarjoamme myös mahdollisuutta suorittaa tutkinnon osia tai kokotutkintoja. Muistan eräänkin nuoren miehen, joka kertoi rinta rottingilla suorittavansa parhaillaan tutkintoa. Hän oli ollut parisen vuotta tukitoimissa ja kuntoutunut niin, että tutkinnon suorittaminen oli mahdollista, Joutsiluoma kertoo.
Lakiasetuksen esityksen mukaan 100 prosentin palkkatuki rajataan jatkossa korkeintaan kymmeneen kuukauteen. Palkkatukea ei enää myönnetä uudestaan samalle työnantajalle saman henkilön palkkaamiseen.
– Veikkaan että useimmilla työllistymispolku tulee katkeamaan tähän. Tämä on aivan liian lyhyt aika osaamisen ja työelämätaitojen vahvistamiseen vaikeissa elämäntilanteissa, Kiiskinen toteaa.
Joutsiluoma jatkaa, että jatkuva uuden palkkatuetun työn etsiminen ja perehtyminen aina uuteen työyhteisöön ja työtehtäviin vaatii voimavaroja.
– Ne ovat palkkatukilaisillamme lähtökohtaisesti vähäisemmät.
Erityisasiantuntijan mukaan haastavassa työmarkkina-asemassa olevan työllistyminen vaatii pitkäkestoista tavoitteellista työskentelyä ja useiden eri tukitoimien ja palveluiden yhteensovittamista.
– Pitäisi myös muistaa, että jokaisella on oikeus osallistua työelämään, Kiiskinen muistuttaa.
Joutsiluoman mukaan Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen asiakkaat ovat erittäin innostuneita saadessaan mahdollisuuden tehdä työtä.
– En ole pitkän urani aikana tavannut kuin yhden ihmisen, joka ei ollut halukas työllistymään, koska isojen ulosottovelkojen vuoksi palkasta ei olisi jäänyt rahaa elämiseen.
Hölmöläisten peitto
Palkkatuen uudistuksella haetaan työllistymisen lisäämistä avoimille työmarkkinoille. Ajatuksena on vähentää byrokratiaa ja tehdä tuesta houkuttelevampaa yrityksille.
– Yhdistykset työllistävät palkkatuella esimerkiksi ihmisiä, joilla on ollut mielenterveyden ongelmia, päihdeongelmia, rikostaustaa tai muuta vaikeutta elämässä. En usko, että yrittäjillä on intoa ottaa näitä ihmisiä töihin, Kiiskinen mainitsee.
SOSTEn tekemän selvityksen mukaan 61 prosenttia työnantajista ei näe nyt mahdollisena työllistää heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia.
Joutsiluoma toteaa, että kaikkien kohdalla työllistyminen avoimille markkinoille ei vain ole realistinen tavoite.
– Ihmisen arvoa näytettäisiin pitkälti mitattavan sillä, jatkaako hän suorinta tietä vapaille työmarkkinoille. Palkkatukityön tuloksellisuutta ei voi mitata näin. Järjestöt tarjoavat palkkatuetun työn rinnalla esimerkiksi tukea ja ohjausta, jonka vaikutus on merkittävää.
Palkkatukiuudistuksen heikennykset kohdistuvat Joutsiluoman mukaan huonoimmin työllistyviin ja suosivat helpoimmin työllistyviä.
– Siitä tulee mieleen kansansatu, jossa hölmöläiset jatkoivat liian lyhyttä peittoa leikkaamalla sen päästä suikaleen ja ompelemalla sen peiton toiseen päähän, Joutsiluoma summaa.
Ehdotus johtaa palvelujen vähenemiseen
Sininauhaliiton jäsenyhdistykset tekevät monenlaista sosiaalista työtä. Palkkatuetut työntekijät antavat yhdistyksissä ratkaisevan tärkeän työpanoksen esimerkiksi ruoka-apuun.
Jaana Joutsiluoma kertoo, kuinka kentältä on kuulunut epätoivoista viestiä.
– Eräs yhdistyksistämme jakaa 5 600 ruokakassia viikossa eli noin 291 000 ruokakassia vuodessa. Yhdistyksestä kerrotaan, että ilman palkkatuettuja henkilöitä ruoka-aputyö ei ole mahdollista.
Jos apua joudutaan vähentämään, vaikutukset kohdistuvat tuhansiin nälkää kokeviin, joiden joukossa on yhä enemmän lapsiperheitä.
Joutsiluoman mukaan toimijoilla ei ole varoja, jota vaadittaisiin, että toiminta voisi jatkua entisenlaisena.
– En usko, että millään järjestöillä on yhtäkkiä repäistä irtorahaa kasvaviin palkkakustannuksiin.
Sininauhaliitossa on 104 jäsenyhteisöä, jotka tekevät muun muassa ehkäisevää ja etsivää päihdetyötä sekä tarjoavat koteja asunnottomille ja tekemistä päihde- ja mielenterveys- tai muista ongelmista kärsiville.
SOSTE kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä ja yli 70 yhteistyöjäsentahoa. SOSTEn jäsenjärjestöillä on 1,3 miljoonaa jäsentä. Ne rakentavat sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, osallistumismahdollisuuksia sekä oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa.
Alueellinen epätasa-arvo vaarana
Kuntaliiton projektikoordinaattori, entinen työministeri Jari Lindström tarkastelee palkkatukiuudistusta kuntien vinkkelistä.
– Kunnille palkkatuki on ollut merkittävä tapa toimia. Useilla kunnilla on työkuntoutustoimintaa järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Jos kolmannen sektorin toimintaedellytykset heikentyvät, herää huoli, miten esimerkiksi työpajatoiminnalle käy. Entä mikä on sitten korvaava palvelu kuntouttavia palveluja tarvitseville?
Valtion perustama Työkanava Oy tulee yhtälöön mukaan työllistämään vaikeammin työllistyviä. Lindströmin mukaan useamman toimijan systeemi on kuitenkin sekava ja odotukset epärealistisia.
– Tukia pyritään siirtämään yritysten suuntaan. Mahtaakohan voittoon pyrkivillä yrityksillä löytyä intoa palkata haastavassa asemassa olevia ihmisiä, Lindström sanoo.
Kumpikin uudistus lisää hänen mielestään alueellista epätasa-arvoa.
– Jos kolmannen sektorin palvelut harvenevat, heikoimmassa asemassa olevat ihmiset pistetään hakemaan apua entistä kauempaa. Työkanavakin toimii ensin vain muutamalla alueella Suomessa. Näiden alueiden ihmiset pääsevät hyötymään, kun muilla alueilla työllisyyspalvelut vähenevät.
Lakiehdotus palkkatuesta menee päätettäväksi syksyllä 2022. Lindströmin mukaan järjestöjen kannattaa pitää nyt isoa ääntä.
– Vielä voi vaikuttaa. Mitään ei tapahdu, jos ei lausu omaa mielipidettään, Lindström muistuttaa.
TEKSTI ja KUVA Arja Krank
Lue myös:
- Palkkatukiuudistus heikentää työmahdollisuuksia. Palkkatukiuudistuksella olisi alueellisesti masentava vaikutus: – Ilman palkkatukea moni ei saa ensimmäistäkään työpaikkaa, todetaan järjestöissä ympäri Suomen.
- Työ tuo ryhtiä päivään – palkkatuki mahdollistaa huoltomiehen työn. Huoltomies Mika Henner työllistyi Rauman seudun katulähetyksen kuntouttavan työpajatoiminnan kautta: – Tukityöllistäminen on hyvä juttu, että vajaakuntoisenakin saa mahdollisuuden työhön.