Luontoympäristössä ongelmaan liittynyt identiteetti saa parhaimmillaan rinnalleen toiminnallisen identiteetin. Päihdeongelmaisesta tulee hevosharrastaja tai mielenterveyskuntoutujasta puutarhuri, kirjoittaa Sininauhaliiton green care -toiminnan kehittäjä Tuomo Salovuori.
Viherympäristöjen kuntouttavaa käyttöä kehitetään Suomessa tällä hetkellä Green Care – toiminnan piirissä. Muita tavallisia Green Care toiminnan muotoja ovat maatilojen ja metsäympäristöjen hyödyntäminen sekä eläinavusteinen toiminta.
Luontoympäristöjen käyttö kuntoutumisen tukena ei ole Suomessa mikään uusi ilmiö.
Jo 1800- luvulla tehtiin ensimmäiset havainnot siitä, että työtoiminta maatilalla tai puutarhassa rauhoitti psykiatrisia potilaita.
Tietoa hyödynnettiinkin sijoittamalla hoitoyksiköitä maaseudulle tai muuten rauhallisiin luontoympäristöihin. 1900- luvulla mainintoja puutarhatoiminnan suotuisista vaikutuksista löytyykin jo usein sosiaalialan ammattilehdistä ja laitosympäristöihin rakennettiin kasvihuoneita ja puutarhatoiminnasta tuli osa hoitoyhteisöjen elämää.
1950- luvulta hoivatyö medikalisoitui ja hyväksi havaittua työtoimintaa puutarhassa ajettiin alas monin paikoin.
Vuosituhannen vaihteessa alkoi tulla uutta tutkimustietoa luontoympäristöjen terveyttä tukevista vaikutuksista ja kiinnostus kuntouttavaan puutarhatoimintaan virisi uudelleen myös Suomessa. Dosentti Erja Rappe julkaisi aiheesta väitöskirjan 2005 ja kehitystä vauhditti myös ulkomailta löydetyt hyvät esimerkit puutarhaympäristön käytöstä kuntoutumisen tukena.
Green Care Finland ry kehittää luontoympäristöjen kuntouttavaa käyttöä
Luontoympäristöjen kuntouttavasta käytöstä kiinnostuneet tahot löysivät toisensa 2010, jolloin alan kehitystoimintaa koordinoimaan perustettiin yhdistys, Green Care Finland ry. Mukana on alusta alkaen ollut yrittäjiä, tutkijoita, hoivayrityksiä ja eri organisaatioissa toimivia kehittäjiä ja jäseniä yhdistyksessä on jo yli 350.
Suomessa Green Care -toimijoissa on sekä sote- kentällä (Green Care Hoiva) että työhyvinvoinnin- ja matkailun (Green Care Voima) parissa toimivia palveluntarjoajia. Hanketoiminta on ollut vilkasta ja se on mahdollistanut alan kehittämisen, kun yhdistyksellä ei ole ollut muita resursseja käytössään.
Kasvavalle toiminnalle on kehitetty ammatillisia rakenteita. Yhdessä THL:n kanssa kehitetty laatumerkki otettiin käyttöön vuoden 2017 alussa ja samoihin aikoihin saatiin käyttöön alan uusi sivusto, josta löytää alan keskeisen tiedon ja ajankohtaiset uutiset.
Korkeakoulutushanke käynnistyi 2016 ja se tarjoaa 30 opintopisteen täydennyskoulutuksen Green Care – toimintaan.
Hankkeet järjestävät jatkuvasti erilaisia tapahtumia ja vuosittain järjestettävien Green Care- päivien yhtenä teemana oli tänä vuonna viherympäristöt.
Puutarha Green Care – toiminnassa
Terapeuttinen puutarhatoiminta on keskeisiä Green Care – toiminnan muotoja. Suomessa tätä on tehty pitkään psykiatristen sairaaloiden ja vankiloiden puutarhoissa. Keravan ja Vilppulan vankiloissa on ollut mahdollisuus opiskella puutarhuriksi vankeusaikana ja samalla työskennellä vankilan puutarhalla ja puistossa.
Puutarhanhoito näkyy yhä enemmän nyt myös ikääntyvien hoivayksiköissä, joissa on jopa puutarhateemalla itseään markkinoivia yrityksiä.
Keski- Euroopassa kuntouttava puutarhatoiminta on vilkasta, esimerkiksi Britanniassa on lähes tuhat sosiaalisen ja terapeuttisen puutarhatoiminnan projektia vuosittain.
Asiakasryhmät vaihtelevat nuorista ikääntyneisiin ja maahanmuuttajiin.
Luontokotoutusta on Suomessakin kehitetty usealla taholla ja puutarhatoiminta tarjoaakin hyvän toiminnallisen kentän, jossa voi tutustua suomalaisuuteen ja muihin kotitarveviljelijöihin samalla kun kieltä voi opiskella luontevalla tavalla.
Toiminnallisen puolen lisäksi elvyttävien ympäristöjen rakentaminen ja käyttö on tärkeä osa Green Care – puutarhatoimintaa. Elvyttävien ympäristöjen ominaispiirteistä on kertynyt tutkimustietoa ja Suomessa tähän puoleen olisi tärkeä panostaa enemmän.
Työpaikoilla ja hoivayksiköissä voisi olla paljon enemmän ympäristöjä, joissa psyykkinen palautuminen ja elpyminen olisi mahdollista.
Green Care – toiminnan vaikuttavuus
Luontoympäristöjen vaikutusta hyvinvointiin on tutkittu paljon ja se on osaltaan vauhdittanut Green Care- toiminnan kasvua.
Stressitason aleneminen luontoympäristössä voidaan todentaa mittauksin samoin kuin vastustuskyvyn vahvistuminen luontoaltistuksen jälkeen.
Suunnattu tarkkaavaisuus palautuu silloin, kun pää on ollut kovalla rasituksella ja keskittymiskyky alkaa herpaantua. Toiminnallisuuden kautta saavutetaan monia hyötyjä, mitä ei keskustelemalla tai muilla keinoin saavuteta. Motoriikka ja lihaskunto vahvistuvat tekemisen lomassa.
Onnistumiset ja uuden oppiminen vahvistavat itsetuntoa.
Parhaimmillaan johonkin ongelmaan liittynyt identiteetti saa rinnalleen toiminnallisen identiteetin. Päihdeongelmaisesta tulee hevosharrastaja tai mielenterveyskuntoutujasta puutarhuri.
Toiminta tarjoaa mahdollisuuksia vahvistaa sosiaalisia suhteita ja liittyä uusiin yhteisöihin.
Puutarhaharrastuksen kasvava suosio kertoo siitä että harrastajat kokevat hyvinvointinsa vahvistuvan puutarhassa työskentelyn lomassa. Puutarhatoiminnan hyvinvointivaikutuksia tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään yhä enemmän myös hoidon ja kuntoutumisen tukena.
Green Care- toiminta tulee myös puutarha-alalla tarjoamaan uusia työpaikkoja ja uudenlaisia toiminnan mahdollisuuksia. Puutarha-alan oppilaitosten olisi tärkeä huomioida tämä kehitys koulutussisällöissään.
Viherrakentamisessa terapeuttisten ja elvyttävien ympäristöjen luominen on varmasti myös osa viheralan tulevaisuutta ja tämä antaa ympäristösuunnittelulle uudenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia.
Juttu on julkaistu Viherympäristö 2/2018 -lehdessä. Kuva Majvikin tilalta Sininauhaliiton Vihreän Veräjän toiminnasta: Satu Mustonen