Ohita valikko
Baskeripäinen n 40-vuotias, mustiin vaatteisiin pukeutunut mies pyörätuolissa sillalla kaupungissa.

”Pyörätuolilla pääsee konserttiin, mutta ei päihdehoitoon”

Esteettömyys on hyvin huomioitu kulttuuripalveluissa, mutta monissa päihdeyksiköissä esteetön asiointi ei ole mahdollista. Pyörätuolilla kulkeva henkilö pääsee usein helpommin teatteriin kuin päihdeyksikköön. Ensimmäinen kehittämisen paikka on teettää esteettömyyskartoitus, jossa tilan toimivuus katselmoidaan ja jonka perusteella annetaan kehittämisehdotuksia.  
JAA

Sininauhaliitto on tehnyt eri tavoin vammaisiin kohdistettua esteetöntä päihdetyötä yli 20 vuotta. Vaikuttamistyön kärki on kaikille saavutettavissa
päihde- ja mielenterveyspalveluissa.

Noin 55-vuotias ruskeatukkainen Pirkko istuu ulkona rollaattori vieressään. Kaupunkiympäristö. Päällä vaalea takki.
Pirkko Justander tekee esteetöntä EMPPA-päihdetyötä täydellä sydämellään.

”On aika tehdä läpimurto!” esteettömän päihdetyön kehittäjä Pirkko Justander sanoo ja jatkaa:
”Jos vammainen henkilö haluaa mennä konserttiin, teatteriin tai museoon, niissä on nykyään huomioitu esteettömyys tai ainakin on laadittu seloste esteettömyydestä. Rakennetun ympäristön esteettömyys on edistynyt, siksi ei voida enää hyväksyä, että monet päihdehoitopaikat ovat yhä edelleen kartoittamatta tai melkein kartoittamatta.”

Kartoittamista ei tarvitse pelätä

”Kartoittaminen ei tarkoita, että joku hoitoyksikkö pitää heti purkaa ja hävittää. Ei niin ole kulttuuripaikkojenkaan suhteen. Eivät kaikki kulttuuripaikatkaan ole esteettömiä, osa paikoista soveltuu vain osittain”, Justander sanoo.

Sininauhaliiton EMPPA-työn kanssa pitkään yhteistyötä tehnyt Jan Huopainen on rakennetun ympäristön esteettömyysosaaja ja -kartoittaja. Hänen mukaansa on oleellista osata ehdottaa tilaajalle myös kompromissiratkaisuja, eikä aina sitä kaikkein kalleinta. Siten tilaaja tekee varmemmin työn esteettömyyden parantamiseksi.

”Käyn tilaajan kanssa läpi asiat, jotka hän kokee tärkeäksi esteettömyyden toteutumiseksi ja ehdotan lisää, mikäli yhdessä katsomme ne tarpeelliseksi. Lähes poikkeuksetta tilaaja saa ahaa-elämyksiä ja toteaa: enpä olisi tuota osannut ajatella, sehän on todella tärkeä aspekti ottaa huomioon”, Huopainen kertoo.

Skatan tilalla tehtiin esteettömyyskatselmus

Sininauhaliiton Vihreän Veräjän Skatan tila ei ole klassinen päihdeyksikkö. Skatan tila toimii Vihreän Veräjän luontotoiminnan päämajana Helsingin Uutelassa. Skatan tila tarjoaa puitteet sotejärjestöille kokeilla ja kehittää luontotoimintaa kohderyhmänsä kanssa.

Esteettömyyskartoittaja Jan Huopainen vieraili Skatan tilalla kesän alussa. Katselmus tehdään aina kohteen ehdoilla ja tilaajan kanssa yhteistyössä. Skatan tila on suojeltu kohde ja siellä ei ole mahdollista tehdä isoja rakenteellisia muutoksia.

”Saimme Janilta esteettömyyskatselmuksessa hyviä neuvoja siitä, miten voimme pienillä muutoksilla parantaa paikan esteettömyyttä. Esimerkiksi lisäsimme esteettömän vessan oveen sisäpuolelle vaakavetimen, jolloin oven saa kiinni ilman avustajaa”, luontotoiminnan kehittäjä Minna Juvalainen sanoo.

Puurakenteinen tiilenvärinen talo, valkoiset ikkunanpuitteet, syysväritys luonnossa.
Skatan tila on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde, jonka omistaa Helsingin kaupunki. Sininauhaliiton Vihreä Veräjä toimii tilalla vuokralaisena.

Aikaisemmin apuvälineillä liikkuvat henkilöt eivät päässeet lammaslaitumelle. Jan Huopaisen avulla löytyi ratkaisu laidunvierailujen esteettömyyteen kohentamiseen. ”Kiertäessämme navetan pihamaalla Jan huomasi paikan, jonka kautta pystyimme rakentamaan hieman esteettömämmän kulun laitumelle. Tilanne ei ole vieläkään täysin esteetön, mutta pikkuhiljaa teemme muutoksia”, Juvalainen kertoo.

Miksi ja miten esteettömyyskartoitus kannattaa tehdä?

On tärkeää, että kartoituksen tekee siihen koulutettu henkilö, joka tarkastelee esteettömyyttä kaikkien sitä tarvitsevien kannalta. Esteettömyyskartoitus tai Skatan tilalla tehty kevyempi esteettömyyskatselmus tehdään, jotta asiointi kohteessa saadaan mahdollisimman sujuvaksi eri kohderyhmille.

Huopainen tähdentää, että kartoituksessa tulisi huomioida eri vammaryhmien tarpeet, eikä keskittyä vain esimerkiksi pyörätuolia käyttävien näkökulmaan.

”Kartoitusta tai katselmusta tehdessäni huomioni kiinnittyy ensin rakenteelliseen esteettömyyteen, kuten luiskan tai rampin kaltevuuteen, kynnyksiin, ovileveyksiin. Sitten tarkastelen kontrasteja ja valaistuksen optimaalista tasoa näkövammaisten kannalta. Myös tilan äänet ja kaikuisuus mitataan. Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta tässä olennaisimmat,” Huopainen sanoo.

Kannustaminen ja kiitos ovat avainasemassa esteettömyystyössä. Huopainen kitetyttää osuvasti: ”On tärkeää myös muistaa kiittää toimivista ratkaisuista eikä keskittyä pelkästään epäkohtiin. Kiitoksella saa paljon hyviä muutoksia aikaan!”

Tieto auttaa valintoja ja valmistautumista

”Mikä tärkeintä – olemme saaneet kuvattua Skatan saavutettavuutta nettisivuillemme”, Juvalainen iloitsee ja arvelee, että nyt esteettömyystiedot palvelevat tilalla vierailevia henkilöitä. He voivat itse arvioida etukäteen, onko heidän mahdollista osallistua tarjottuun toimintaan.

Pirkko Justanderin mukaan rehellinen tiedotus on oleellista. On tärkeää, että esteettömyystiedot löytyvät kohteen verkkosivuilta ja muusta esitemateriaalista. Ennakkotieto lisää turvallisuuden tunnetta ja vähentää ikäviä yllätyksiä paikan päällä.

Lopuksi kysymys teemaan ammatillisesti ja kokemuksellisesti vihkiytyneelle Pirkko Justanderille:
Mitkä ovat tulevaisuuden toiveesi?
”Haaveeni on saada listaus Suomen esteettömistä päihdeasiointipaikoista yhteen paikkaan, josta tietoa tarvitsevat ihmiset ja ammattilaiset voisivat löytää sen helposti.”

Teksti: Henna Tarjanne-Lekola
Kuvat: pääkuva ja henkilökuva: valokuvaaja Jani Laukkanen

Kansainvälistä YK:n vammaisten päivää vietetään vuosittain joulukuun 3.s päivä ->> lue lisää.

Lisätietoa Sininauhaliiton EMPPA-työstä ja esteettömyyskartoituksista ->> löydät tästä linkistä