Työllistämisen toimien tavoitteena on ensisijaisesti edistää työllistymistä. Lisäksi niiden avulla ehkäistään muiden kalliimpien ja vaativampien palveluiden käyttöä. Osatyökykyisten työllistämiseen panostaminen on nähtävä investointina, jonka tekemättä jättämiseen ei julkisella taloudella ole varaa.
Työllisyyden edistämisen toimet edistävät myös sosiaalipoliittisia päämääriä, ja koska nämä toimet ehkäisevät muun muassa köyhyyttä, rakenteellista syrjäytymistä ja eriarvoisuutta, ne koskettavat juuri erityisesti Sininauhaliiton ja sen jäsenyhteisöjen toimintaan osallistuvia.
Sininauhaliitto vastasi työministeri Tuula Haataisen nimeämän Osatyökykyisten työllistämisen Suomen mallin selvityshenkilön Tullin pääjohtaja Hannu Mäkisen kysymyksiin ja korosti nimenomaan sitä, että työllistyminen avoimille työmarkkinoille tulisi olla ensisijainen tavoite kaikille niille osatyökykyisille henkilöille, joille tämä tavoite on mahdollinen ja realistinen.
On kuitenkin tärkeää tunnistaa, ettei osa osatyökykyisistä henkilöistä kykene eri tukitoimista huolimatta työskentelemään avoimien työmarkkinoiden työtehtävissä. Heitä varten on edelleen kehitettävä uusia toimintamalleja.
Suomen mallin kehittämisen lähtökohdat
Jokaisen työhön haluavan tulee pystyä käyttämään työkykyään työmarkkinoilla. Mallia on kehitettävä osana työllisyyspalvelujen kokonaisuutta, tiiviissä yhteistyössä niin välityömarkkinatoimijoiden kuin työnantajien ja muiden työllisyystoimijoiden kanssa.
Toimijoiden osaaminen, olemassa olevat hyvät käytännöt, palvelut ja toimintamallit on huomioitava, ja näihin on yhteensovitettava muun muassa kuntoutus- ja koulutuspalvelut.
Sininauhaliitto kannattaa verkostomaista toimintatapaa.
Työmarkkinoiden ulkopuolella ja vaikeassa työllistymisen asemassa on paljon ihmisiä, jotka eivät saa riittävästi tarvitsemaansa tukea. Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmän toimijat ovat tehneet pitkäjänteistä kehittämistyötä näiden ihmisten palveluiden ja tuen turvaamiseksi. Palvelujärjestelmän tulee kyetä vastaamaan yksilön tarpeisiin yksilöllisesti. Yhteistyöryhmän toimijat puhuvatkin tarvelähtöisistä työllisyyspalveluista.
Palkkatuettu työ itsessään tärkeää
Palkkatuetulta työltä odotetaan vaikuttavuutta eli tuella palkatun odotetaan siirtyvän avoimille työmarkkinoille tukijakson jälkeen. Tämä ei ole kaikkien kohdalla realistinen tavoite.
Aina tulee olemaan joukko ihmisiä, jotka tarvitsevat jatkuvaa tukea paitsi työllistymiseen niin myös asumiseen ja arjen hallintaan.
Voimmeko ajatella Ruotsin tapaan, ettei kaikkein vaikeimmassa työllistymisen asemassa olevilla olisi paineita työllistymiseen, vaan ensisijaiseksi tavoitteeksi riittäisi työmarkkina-aseman ja/tai vajaatyökuntoisuuden kohentuminen? Palkkatuettu työ itsessään on nähtävä tärkeänä.
Lisätietoja
Jaana Joutsiluoma
suunnittelija, Sininauhaliiton jäsenpalvelut
jaana.joutsiluoma@sininauha.fi
puh. 044 491 9065
Pekka Lund
Sininauhaliiton toiminnanjohtaja
pekka.lund@sininauha.fi
puh. 050 522 3906