Lakiesityksessä on kyse siitä, kenellä on oikeus työn ja työyhteisön tarjoamaan merkitykselliseen elämään. Ilman palkkatuettua työtä monen tie avoimille työmarkkinoille tai osaksi merkityksellistä yhteisöä nousee pystyyn.
Laista päätettäessä otetaan siis kantaa siihen, annetaanko työtä tekevien ja työhön kelpaamattomien kahtiajaon syventyä.
Hallituksen esitys katkaisee kaukana avoimista työmarkkinoista olevien työelämäpolun ja siirtää heidät pois työvoiman piiristä sote-palveluiden kroonisiksi käyttäjiksi.
Tämä syventää yhteiskunnan jakautumista ja lisää merkittävästi kuluja. Se tulee näkymään inhimillisenä kärsimyksenä, osattomuutena sekä huono-osaisuuden kasautumisena.
Työ, tässä tapauksessa palkkatuettu työ, on tehokas sote-palveluiden tarvetta ehkäisevä investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.
Yritykset eivät ole halukkaita työllistämään palkkatuettuja
Nykyinen palkkatukijärjestelmä ei ehkä ole täydellinen tai edes paras tapa ratkaista vaikeasti työllistyvien työelämäkysymyksiä, mutta se on ollut inhimillinen tunnistaessaan sen tosiasian, että kauan kestäneestä ja vaikeasta työttömyydestä on pitkä matka avoimille työmarkkinoille.
Puhuessamme järjestöjen palkkatuella työskentelevistä henkilöistä, puhumme ihmisistä, jotka tarvitsevat tukea sekä työhönsä että muuhun elämään.
Tehdyt kyselyt osoittavat, että yritykset eivät ole halukkaita eivätkä kykeneviä palkkaamaan edes tuella henkilöitä, joiden työelämävalmiudet eivät vastaa tämän päivän tarpeita. Yrittäjät toivovat nopeasti perehdytettäviä ja itsenäisesti työskenteleviä työntekijöitä, ja pelkäävät palkkatuella työllistettyjen mahdollisia sairaslomia. Moni yrittäjä kokee palkkatuetun henkilön työllistämisen liian suurena riskinä.
Palkkatukiuudistus vie heikossa asemassa olevien työllistymismahdollisuudet
Helsingin Sanomat kannatti viime viikolla pääkirjoituksessaan palkkatuen uudistamista. Järjestöjen työllistämisen toimintaa seuraavan näkökulmasta HS asettui näin kannattamaan jakoa työelämässä pärjääviin ja sieltä pois jääviin.
Voi olla varma, että markkinaehtoisesti toimiva HS ei ottaisi yhtäkään Sininauhaliiton jäsenjärjestöissä palkkatuetussa työssä työskentelevistä henkilöistä töihin. Pääkirjoituksesta syntyy vaikutelma, ettei HS myöskään halua, että järjestöt voivat jatkossa työllistää näitä henkilöitä.
Oivallisen vastineen Hesarille kirjoitti Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoimina ry:n Herttaliisa Tuure. Tuure viittasi HS:n näkemykseen siitä, että palkkatukiuudistuksella on järkevät perusteet ja jatkoi: ”Niin on, jos tarkoituksena on unohtaa pitkäaikaistyöttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien tarvitsema tuki ja valmennus kohti työelämää.”
Itselleni välittyy sekä hallituksen että HS:n näkökannoista ymmärtämättömyys sitä kohtaan, mitä oikeastaan ollaan tekemässä. Tuuren sanoin ”on vaikea uskoa, että tämän hallituksen tavoitteena on heikossa asemassa olevien työllistymisen ja palveluiden alasajo. Mutta sitä palkkatukiuudistus tarkoittaa.”
Lisää nälkäisiä ja yksinäisiä ihmisiä
Palkkatukiuudistusta edistettäessä ei selvästi myöskään tunnisteta uudistuksen seurannaisvaikutuksia: esimerkiksi ruoka-aputoiminta ja matalan kynnyksen kohtaamispaikat monilla paikkakunnilla loppuvat, koska ilman palkkatuettua työtä ruoka-apua tai kohtaamispaikkoja on mahdotonta järjestää.
Olemme Sininauhaliitosta käsin olleet yhteydessä lukuisiin kansanedustajiin estääksemme tuhoisan palkkatukilain hyväksymisen sellaisena kuin hallitus sitä esittää. Toivoa antoi kansanedustaja Inka Hopsun tekemä kirjallinen kysymys palkkatukiuudistuksen osalta. Kiitokset Inkalle.
Suuresti toivon, että muutkin kansanedustajat perehtyvät huolella siihen, mistä ovat päättämässä ja keihin vaikutukset osuvat.
Toivotamme kaikki päättäjät, Helsingin Sanomat ja muut median edustajat sekä asiasta kiinnostuneet, tervetulleeksi tutustumaan palkkatuettuun työhön järjestössä ja keskustelemaan palkkatuettua työtä tekevien kanssa.
Pekka Lund
Sininauhaliiton toiminnanjohtaja