Tilastojen mukaan jopa kolmasosa pitkäaikaistyöttömistä on tosiasiassa työkyvyttömiä, mutta heidän pääsynsä eläkkeelle tai kuntoutukseen on vaikeaa. Moni joutuu sinnittelemään työmarkkinoilla ilman realistista mahdollisuutta työllistyä.
Työllisyyspolitiikka on kaventunut kannustinpolitiikaksi, jossa keskeistä on työn vastaanottamisen taloudellinen houkuttelevuus. Tämän rinnalle tulisi nostaa yksilöiden tarpeet huomioiva lähestymistapa, joka tukee aidosti niitä, joiden on vaikea päästä takaisin työmarkkinoille.
Erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset ovat väliinputoajia systeemissä, joka on luotu työssä olevien ihmisten ehdoilla.
”Jos joku ei kykene töihin, hänelle pitäisi oikeasti ruveta tekemään heti kunnollisia suunnitelmia. En muista juuri kuulleeni vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevilta ihmisiltä, että kovin usein heille olisi tehty kattavia ja monialaisia kuntoutustutkimuksia ja niihin pohjautuvia kuntoutussuunnitelmia,” sanoo Sininauhaliiton työllisyystoiminnan suunnittelija Jaana Joutsiluoma.
Nykyisessä työllisyysjärjestelmässä työttömät voivat menettää uskonsa omiin mahdollisuuksiinsa
”Lakisääteisten työllisyyspalveluiden lisäksi tarjolla tulisi olla myös muita työllistymistä tukevia tai sitä edistäviä palveluita kuten valmennus- ja koulutuspalveluita. Niiden henkilöiden kohdalla, jotka eivät ole koskaan edes yltäneet työmarkkinoille, työllistyminen tulisi aloittaa identiteetin ja toimijuuden rakentamisesta,” sanoo Joutsiluoma ja jatkaa:
”Työllisyystoimet eivät saa olla pelkkää numeropeliä, vaan niiden on keskityttävä ihmisten aitoihin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin.”
Välityömarkkinastrategiasta osa ratkaisua?
Suomessa olisi hyvä olla välityömarkkinastrategia kirkastamaan ajatusta siitä, miten vaikeasti työllistyviä ihmisiä autetaan työelämäosallisuuteen ja vähitellen avoimille työmarkkinoille.
”Työelämäosallisuus ei saisi olla vain harvojen etuoikeus, vaan kaikilla tulisi olla oikeus yhteiskunnalliseen osallisuuteen myös työn kautta. Kukaan ei saisi tippua palveluiden ulkopuolelle, vaan julkisen toimijoiden ja järjestöjen yhteistyöllä jokaiselle ihmiselle tulisi löytää oma polku työelämäosallisuuteen. Strategian tehtävänä olisi kiteyttää ne keinot, millä voimme auttaa erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä,” toteaa Joutsiluoma.
Juttuja Toivoon ovat kirjoittaneet mm. projektipäällikkö ja entinen oikeus- ja työministeri Jari Lindström, poliittisen talouden tutkija ja BIOS-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas sekä Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yliopistonopettaja Sami Ylistö. Lisäksi mukana on Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvujohtaja Regina Saaren haastattelu.