Ainakaan portilla ei tule vastaan mitään uutta. Samanlainen jäykähkö meininki. Ensin tarkastetaan
henkilöllisyys, sitten komennetaan viemään kaikki ylimääräiset tavarat vartiohuoneen yhteydessä oleviin lokeroihin.
Puhelinkin pitäisi luovuttaa, mutta sanon tarvitsevani sitä kuvauksiin. Kättä ei onneksi tarvitse vääntää enempää.
Kurssilla olo tekee vankilassa olosta siedettävämpää
Olen tullut Hämeenlinnan vankilaan tutustumaan Suomen ensimmäiseen naisten kristilliseen vankiryhmään KriKuun. Palveluntuottajana on Sininauhaliiton jäsenyhteisö ViaDia ry.
Neljän kuukauden pituisella kurssilla tutustutaan kristinuskon perusteisiin ja käsitellään asioita kristillisestä näkökulmasta käsin. Ryhmä kokoontuu iltapäivisin 3,5 tunnin ajan.
Maaliskuun alussa toimintansa aloittaneessa ryhmässä on neljä naista, kaksi heistä on tutkintavankeudessa. Ryhmään on voinut hakeutua missä tahansa vaiheessa vankeutta.
Neljä erilaista ja eri-ikäistä naista. Kaikilla takanaan paljon epäonnea ja epäonnistuneita valintoja. Heidän ikänsä vaihtelevat reilun 20 ja runsaan 50 vuoden välillä. Kaikilla on eriasteisia päihdeongelmia. Ne taitavat itse asiassa olla suurin syy vankilassa oloon.
Minut yllättää se, että naiset eivät ole ahdistuneen tai kireän oloisia. Pari heistä kertoo asioiden olleen aika toisella tolalla ennen kurssin alkamista ja että elämä kiven sisällä ei voisi olla juuri mielekkäämpää, mitä se nyt on.
Taitoja vapauteen
Toiminnan vetäjä Jaana Kekkonen kertoo, että kurssin aikana pyritään tekemään asioita, joista on hyötyä vapaudessa. Yksi mukana olijoista on ollut vankilassa jo kuusi vuotta. Monet asiat ovat siviilissä muuttuneet sillä aikaa.
Kurssilla käydään läpi kristinuskon perusteita. Käytössä ovat myös kristillisen toipumisryhmän keinot: vertaistuki, kuulluksi ja hyväksytyksi tuleminen, toisten tarinoiden kuuleminen ja yhteinen rukous.
Ryhmässä käy vierailemassa henkilöitä, joilla on itsellään rikos- tai päihdetausta ja jotka ovat löytäneet kristillisen toipumisen tien. He kannustavat ja luovat toivoa, mutta samalla rakennetaan siltoja siviiliin.
– Ohjelmaan kuuluu myös kokkailu. Nyt kaikilla ryhmässä olevilla on ruoanlaittotaidot hyvin hallussa. Se on virkistävää vaihtelua vankilan arkeen, mutta se voisi olla myös kuntouttavaa arjen taitojen opettelua, kuten se on ollut Kuopion vankilan KriKulla. Siellä Martat ovat käyneet opastamassa miehiä ruoanlaitossa. Jokaista kurssia räätälöidään osallistujien tarpeiden mukaan, Kekkonen selvittää.
Tulevaisuuteen katsotaan vahvasti: harjoitellaan elämänhallintataitoja, päihteettömyyttä, yritetään selvittää vanhoja sotkuja ja mietitään tulevaa asumista, raha-asioiden hoitamista, ihmissuhteita, vanhemmuutta, kolutusta ja työtä, Kekkonen luettelee.
Yhteisöllisyyden voima
Kekkosen mukaan ViaDian kurssilla käyttämä Alfa-kurssi on maailmanlaajuinen konsepti, samoin kahdentoista askeleen toipumisohjelmaan pohjautuva kristillinen toipumisohjelma.
Kristillisyys on yhteisöllisyyttä. Ajattelemme, että olemme yhdessä Kristuksen ruumis ja saman perheen jäseniä.
– Kun kristitty vanki vapautuu, pitäisi kristillisen yhteisön ottaa hänet vastaan ja kulkea hänen rinnallaan. Minä haluan rakentaa vankien ja siviilissä olevien kristittyjen välille oikean ja aidon yhteyden, Kekkonen sanoo.
Teksti: Ilkka Partanen