Vapaaehtoistoiminta on yhteiskuntamme hiljainen voimavara. Se luo hyvinvointia, lisää osallisuutta ja rakentaa kriisinkestävää Suomea. Vaikka talous on tiukilla, on kriittisen tärkeää turvata koordinoidun vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset. Leikkaukset kansalaisjärjestöiltä ja vapaaehtoistoiminnalta ovat lyhytkatseisia ja tulevat kalliiksi – sekä euroissa että inhimillisesti.
Vapaaehtoistyön arvo Suomessa oli vuonna 2023 noin 3,2 miljardia euroa (Hoffrén 2023). Se on enemmän kuin usean valtionhallinnon osa-alueen budjetti yhteensä. Jokainen vapaaehtoistoimintaan sijoitettu euro palautuu moninkertaisena takaisin yhteiskuntaan – säästöinä sosiaali- ja terveyspalveluissa, parantuneena mielenterveytenä ja lisääntyneenä osallisuutena.
Vapaaehtoiset toimivat arjen sankareina: he ehkäisevät yksinäisyyttä, tukevat nuoria, auttavat ikäihmisiä, järjestävät harrastuksia ja rakentavat paikallisyhteisöjä. He ovat mukana silloin, kun viranomaisvoimat eivät yksin riitä – kuten pandemioissa, kriiseissä tai yhteiskunnallisissa murrostilanteissa.
Leikkaukset ovat säästöjä väärässä paikassa
Rahoitusleikkaukset kansalaisjärjestöiltä ja vapaaehtoistoimintaa mahdollistavilta rakenteilta heikentävät suoraan hyvinvointivaikutusten toteutumista. Tämä tarkoittaa mm. lisää yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja palveluiden kuormittumista – ongelmia, joiden korjaaminen maksaa moninkertaisesti enemmän kuin vapaaehtoistoiminnan tukeminen.
Kansalaisareena muistuttaa, että organisoitu vapaaehtoistoiminta ei ole ilmainen resurssi, vaan edellyttää suunnitelmallista koordinointia, koulutusta ja tukirakenteita. Ilman näitä vapaaehtoisten panos jää vajaaksi tai menetetään kokonaan. Koordinoidun vapaaehtoistoiminnan taustalla on taho, joka vastaa toiminnasta lisäten niin vapaaehtoisten itsensä kuin vapaaehtoisen tukea saavan ihmisen turvallisuutta.
Vapaaehtoistoiminta lisää resilienssiä ja turvallisuutta
Vapaaehtoistoiminta ei ole vain sosiaalista hyväntekeväisyyttä – se on yhteiskuntamme kriisivalmiuden ja resilienssin keskeinen osa. Valtioneuvoston tuore raportti (Tieto käyttöön 3/2025) osoittaa, että paikallis- ja vapaaehtoistoiminta vahvistavat pitkän aikavälin yhteiskunnallista kestävyyttä ja kriisinsietokykyä. Turvallinen ja yhteisöllinen yhteiskunta syntyy, kun kansalaiset voivat osallistua ja kokea kuuluvansa johonkin.
Hyvinvointi ja osallisuus vahvistuvat vapaaehtoisuudesta
Vapaaehtoistoimintaan osallistuvat kokevat vahvaa merkityksellisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia (Vapaaehtoiskysely 2024). Tämä ei ole vain yksilötasoinen ilmiö, vaan koko yhteiskuntaa kantava perusta. Osallistumisen mahdollisuudet ovat myös osa toimivaa demokratiaa ja yhdenvertaisuuden toteutumista.
Nyt ei ole vetäytymisen vaan panostamisen aika
Pyydämme hallituksen puoliväliriihtä katsomaan hyvinvointivaltiomme taloudellista kestävyyttä pidemmälle. Taloudellinen kestävyys ei synny vain leikkaamalla. Se syntyy ja lisääntyy ennen kaikkea investoimalla siihen, mikä ehkäisee ongelmia ja vahvistaa ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointia. Vapaaehtoistoimintaan panostaminen on tulevaisuusteko. Se vahvistaa:
- Yhteiskunnan resilienssiä ja turvallisuutta
- Sosiaalista kestävyyttä ja osallisuutta
- Kansalaisten hyvinvointia ja mielenterveyttä
- Luottamusta ja yhteisöllisyyttä
Kansalaisareena ja kannanoton allekirjoittaneet vaadimme:
- Perutaan kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan rakenteiden rahoitusleikkaukset.
- Luodaan pitkän aikavälin rahoitusmalli, joka tunnistaa vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallisen arvon.
- Otetaan vapaaehtoistoiminta huomioon kaikessa politiikkasuunnittelussa osana hyvinvointitaloutta.
Tutustu kannanoton allekirjoittajiin Kansalaisareenan sivuilla.