Sininauhaliitto ja sen noin sata jäsenjärjestöä ovat kristillisiä järjestöjä ja yhdessä ne muodostavat diakonisen liikkeen. Vuonna 2022 tehdyn Jäsenjärjestökyselyn mukaan jäsenjärjestöt ovat keskenään hyvin erilaisia toimijoita. Järjestöt eroavat toisistaan niin toimintamuodoiltaan, kooltaan, rahoitukseltaan kuin palkastun henkilöstön ja vapaaehtoisten määrän suhteen.
Toimintamuodot ja kohderyhmät
Jäsenjärjestöjen yleisin toimintamuoto oli ohjaus ja neuvonta ( 92 %). Mukana on myös vapaaehtoisten ja vertaisten antama ohjaus ja neuvonta. Seuraavaksi yleisimpiä toimintamuotoja olivat hengellinen toiminta, vertaistoiminta, harrastus- ja virkistystoiminta, ruoka-aputoiminta ja työllistämistoiminta. Päiväkeskustoimintaa eli matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa oli noin puolella vastanneista ja asumiseen tai sen tukemiseen liittyvää toimintaa hieman alle kolmanneksella.
Selkeästi keskeisimmäksi kohderyhmäksi (87 %) vastaajat valitsivat annetuista vaihtoehdoista huono-osaiset (syrjäytyneet, köyhät). Seuraavaksi tärkeimpiä kohderyhmä olivat työttömät 69 %, yksinäiset 61 %, päihdekuntoutujat 54 %, asunnottomat 46 % ja ihmiset, joilla on sekä päihde- että mielenterveysongelma 43 %.
Jäsenjärjestöjen vapaaehtoiset ja työntekijät
Vapaaehtoiset kulkevat vaikeissa elämäntilanteissa olevien ihmisten rinnalla ja mahdollistavat järjestöjen toimintaa. Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen vapaaehtoiset antavat arvokasta aikaansa yli 16 000 tuntia joka kuukausi.
Kyselyn mukaan vapaaehtoistoiminnan kohdalla tämänhetkinen tilanne ja tulevat näkymät näyttivät valoisilta syksyllä 2022. Suurimmassa osassa (90 %) jäsenjärjestöistä toimi vapaaehtoisia. Yli puolet (53 %) vastaajista piti vapaaehtoisia välttämättöminä järjestön toiminnalle. 13 % järjestöistä ilmoitti toimivansa täysin vapaaehtoisvoimin.
Keskimäärin jäsenjärjestössä toimii yksi palkattu kokoaikainen työntekijä, yksi osa-aikainen työntekijä, yksi palkkatuettu työntekijä ja 17 vapaaehtoista. Vapaaehtoisten määrä jäsenjärjestöissä vaihteli yhden ja 400 vapaaehtoisen välillä.
Vapaaehtoisten määrä oli kasvanut 41 %:lla viimeisen viiden vuoden aikana, 35 %:lla pysynyt ennallaan ja 24 %:lla vähentynyt. Noin puolet (54 %) järjestöistä arvioi vapaaehtoisten määrän pysyvän ennallaan seuraavien kahden vuoden aikana. Vastanneista 39 % arvioi vapaaehtoisten määrän kasvavan ja vain 7 % vähenevän.
Ruoka-aputoimintaa on yhä useammalla jäsenjärjestöllä
Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen erilaisiin ruoka-aputoimintoihin osallistui yli 8000 kävijää viikoittain vuonna 2022. Vuonna 2016 ruoka-aputoimintaa oli 60 %:lla ja vuonna 2019 ruoka-apua oli 69 %:lla jäsenjärjestöistä ja vuonna 2022 78 %:lla. Ruoka-aputoiminnan kasvu heijastelee yleistä ruoka-avun tarpeen lisääntymistä.
Jäsenjärjestöt pyrkivät nimenomaan vastaamaan ihmisten tarpeisiin. Vaikka ruokajakelu on jäsenjärjestöjen tyypillisin ruoka-avun muoto, niin jäsenjärjestöt tekevät paljon muuta ruoka-aputoimintaa ja ruokajakelun lisäksi jäsenjärjestöllä usein on avun muotona ruoka osana muuta toimintaa kuten yhteinen pöytä -toiminta, yhteiset aamupalat tai lounaat.
Asumisen palveluissa yöpyy ja päiväkeskuksissa käy tuhansia ihmisiä vuosittain
Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen asumispalveluissa yöpyy 2000 ihmistä joka yö. Jäsenjärjestöt tarjosivat asumisen palveluita yli 3700 eri ihmiselle vuonna 2021. Selkeästi yleisin palvelu on tuettu asuminen keskitetyssä asumisyksikössä.
Vastanneiden jäsenjärjestöjen päiväkeskuksissa eli matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa kävi keskimäärin 1600 eri kävijää tavanomaisena päivänä.
Kävijäkunnaltaan päiväkeskusten toiminta on vakiintunutta. Kävijöiden profiili on pysynyt viime vuosien aikana samankaltaisena. Päiväkeskustoimintaan osallistuneista ihmisistä keskimäärin 70 % oli miehiä. Suurin osa, 60 %, oli 30 – 60 -vuotiaita. Päiväkeskuskävijöistä noin 50 % olivat työttömiä. Valtaosalla (noin 80 %) kävijöistä arvioitiin olevan haasteita samanaikaisesti usealla elämänalueella (esim. päihde, mielenterveys, yksinäisyys, toimeentulo, rikostaustaisuus).
Jäsenjärjestöjen työllistämistoiminta
Järjestöt tekevät työllistämisedellytyksiä vahvistavaa toimintaa, kuten kuntouttavaa työtoimintaa, palkkatukityötä, työkokeiluja, työpajatoimintaa tai ahkeruusrahatoimintaa. Työllistymistä edistävää toimintaa oli 70 %:lla järjestöistä. Täydellä palkkatuella, eli 100 %:n palkkatuella, työllistettyjä oli 64 %:lla ja kuntouttavaa työtoimintaa 54 %:lla järjestöistä.
Keskeistä on, että jäsenjärjestöt työllistävät palkkatuella henkilöitä, joiden avoimille työmarkkinoille työllistyminen olisi vaikeaa ilman palkkatukijakson tuomaa vahvistusta osaamiseen ja työelämävalmiuksiin.
Vastaajien arvioiden mukaan noin puolet kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista palaa takaisin työttömyyteen. Alle kolmasosa siirtyy eteenpäin muihin työllisyyspalveluihin (esim. työkokeiluun tai palkkatuettuun työhön). Yli puolet vastanneista mainitsi syyksi sille, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat eivät siirry eteenpäin sen, että asiakkaat ovat pitkäaikaistyöttömiä, tai että asiakkaat eivät ole olleet fyysisesti tai psyykkisesti valmiita kuntouttavaan työtoimintaa.
Jäsenjärjestöissä on luottamusta tulevaisuuteen
Tämänhetkisen taloudellisen tilanteen vakaaksi tai melko vakaaksi arvioi 68 % kyselyyn vastanneista järjestöistä syksyllä 2022. Osuus on pysynyt samansuuruisena vuodesta toiseen. Myös hyvin pienellä budjetilla toimivia järjestöjä oli arvioinut taloudellisen tilanteensa vakaaksi tai melko vakaaksi.
Jäsenjärjestöissä on totuttu toimimaan pienellä budjetilla. Jäsenjärjestöissä löytyy luottamusta toiminnan jatkumiselle toimintaympäristön muutoksista huolimatta.
Lue tiedote Jäsenjärjestökysely 2022 tuloksista:
Sininauhaliiton jäsenjärjestöissä on tulevaisuususkoa
Jäsenjärjestökyselyn 2022 toteutus:
Kyselyyn vastasi 61 Sininauhaliiton jäsenjärjestöä syksyllä 2022. Kerätyt tiedot perustuvat vuosien 2021 ja 2022 tietoihin. Kyselyn vastausprosentti oli 66 % kyselyhetkellä aktiivisesti toiminnassa olleiden jäsenten joukosta. Edellisen kerran jäsenjärjestökysely tehtiin vuosina 2016 ja 2019.
Jäsenjärjestökyselyn toteutuksesta vastasi tutkija Henna Hostikka, jota tukivat järjestöpäällikkö Susanna Kiuru, toiminnanjohtaja Pekka Lund sekä kehityspäällikkö Marja Vuorinen. Sininauhaliitto kerää tietoja edistääkseen jäsenjärjestöjensä toimintaedellytyksiä ja niiden kohtaamien ihmisten hyvinvointia. Toimintaympäristön muuttuessa on tärkeä suunnata muutosta suotuisaan suuntaan ja vaikuttamistyöhön tarvitaan tietoa.
Tutustu Sininauhaliiton jäsenjärjestöpalveluihin (linkki Jäsenpalvelut-sivuille).
Lisätiedot:
Pekka Lund
Toiminnanjohtaja
Sininauhaliitto
pekka.lund@sininauha.fi
puh. 050 522 3906