Sosiaali- ja terveysalan muutospaineet edellyttävät Sininauhaliitolta ja sen jäsenyhteisöiltä varautumista uudenlaisiin rakenteisiin.
Mielenterveys- ja päihdeongelmat, polarisaatio, köyhyys, ruoka-avun tarve, kotoutumisongelmat, syrjäytyvät nuoret ja monet muut hyvinvointiyhteiskunnan varjopuolet eivät ole katoamassa. Jäsenyhteisöjemme vaikuttavaa toimintaa tarvitaan entistäkin enemmän.
Yhdessä yhteiskunnallista vaikuttamistyötä
Meillä kaikilla on mahdollisuus nostaa esiin järjestöjen ja yleensä kolmannen sektorin toimintaa.
1. Poikkeuksellisen vaikeissa elämäntilanteissa ihmiset tarvitsevat erityistä tukea
Asunnottomuus, päihde- tai peliriippuvuus, mielenterveyden pettäminen, työttömyys, yksin jääminen, osattomuus, itsetunnon mureneminen – ongelmien kasautuessa ihminen tarvitsee intensiivistä tukea, asuu hän missä päin Suomea tahansa.
Pitkäaikaistyöttömät ja aineellista puutetta kokevat ihmiset
- Suomessa on yli 100 000 ihmistä, joiden työttömyys on jatkunut yli vuoden; määrä on kasvanut 60 prosenttia vuoden takaisesta.
- Pienituloisia ihmisiä on noin 700 000, vajaatyöllisiä 380 000 ja vakavaa aineellista puutetta kokevia 140 000.
- Ruoka-apua hakee arvioilta 100 000–200 000 ihmistä säännöllisesti, heistä 3/4 syvän taloudellisen huono-osaisuuden takia.
Päihde- ja peliriippuvuuksien kanssa kamppailevat ihmiset
- Yli 560 000 suomalaista käyttää alkoholia yli riskirajojen, ja aikuisista noin 400 000:lla alkoholin käyttö on niin sanottua ongelmakäyttöä.
- Suomessa on 31 100–44 300 amfetamiinia ja opioideja ongelmallisesti käyttävää ihmistä.
- Jokaista päihteiden ongelmakäyttäjää kohden on noin viisi läheistä, jotka altistuvat päihteidenkäytön negatiivisille vaikutuksille. Suomessa on siis noin 2 miljoonaa päihteidenkäyttäjien läheistä.
- Suomalaisista noin 3 prosenttia eli noin 112 000 ihmistä pelaa ongelmallisesti rahapelejä. Rahapeliongelma koskettaa noin 790 000 läheistä.
Mielenterveyden häiriöiden kanssa ponnistelevat ihmiset
- Lähes 20 prosentilla suomalaisista on jokin mielenterveyden häiriö.
- Mielenterveyden häiriöiden ja päihdehäiriöiden samanaikaisuus on suhteellisen yleistä. Esimerkiksi noin 10–30 prosentilla masennusta sairastavista on päihdehäiriö.
- Ensisuojissa yöpyneistä asunnottomista 80–90 prosentilla on jokin mielenterveyden häiriö, 80 prosentilla päihderiippuvuus ja yli 10 prosentilla psykoosisairaus.
- Lähes 80 prosentilla vangeista on jokin mielenterveyden häiriö, yleisimmin päihderiippuvuus tai persoonallisuushäiriö.
- Nuorista, jotka ovat olleet syrjäytyneenä koulutuksesta ja työelämästä usean vuoden ajan, 60 prosentilla on käytössä jokin psyykenlääke.
- Juuri maahan tulleista aikuisista turvapaikanhakijoista lähes 40 prosentilla esiintyy merkittäviä masennus- ja ahdistuneisuusoireita.
- 180 000 suomalaista kokee itsensä yksinäiseksi.
2. Sininauhaliiton jäsenjärjestöillä on osaamista ja kokemuksen hiomia ratkaisuja poikkeuksellisen vaikeisiin elämäntilanteisiin
Työttömyys, koulutuksen puute, asunnottomuus, rikollisuus, riippuvuudet, mielenterveyden ongelmat. Heikko itsetunto, yksinäisyys, syrjään jääminen, sosiaalisten tilanteiden pelko, arjen hallinnan vaikeudet. Poikkeuksellisen vaikeat elämäntilanteet syntyvät, kun monet arjen ja elämän haasteet kerrostuvat.
Sininauhaliiton jäsenyhteisöjen erityisosaamista ovat ihmisarvoteot
Sininauhaliiton jäsenjärjestöt tarjoavat asunnottomalle, päihdeongelmaiselle, työttömälle, yksinäiselle ja itsetuntonsa menettäneille ihmisille ammattilaisten apua, samaa kokeneiden vertaistukea ja vapaaehtoisten aikaa ja välittämistä.
Osallisuuden tukeminen voi alkaa vasta, kun ihmisarvoteoin on varmistettu turvallinen arki ja perustarpeiden toteutuminen.
Ihmisarvoteoilla luodaan edellytyksiä sille, että poikkeuksellisen vaikeaan elämäntilanteeseen ajautunut ihminen voi löytää osallisuuden omaan elämään, yhteisöön ja yhteiskuntaan. Ihmisarvotekoja – perustarpeista ja turvallisuudesta huolehtimista – tarvitaan, kun ihminen ei itse kykene ottamaan vastuuta hyvinvoinnistaan ja arvioimaan käyttäytymisensä seurauksia tai vaihtoehtoisia ajattelu- ja toimintatapoja.
Vastaanottoaikoihin ja asiointikuntoon perustuvat palvelut eivät tavoita poikkeuksellisen vaikeassa elämäntilanteessa eläviä ihmisiä
Sininauhaliiton jäsenyhteisöjen ihmisarvoteoille on suuri tilaus, koska poikkeuksellisen vaikeassa elämäntilanteessa ihmiselle on tarjolla usein sellaisia palveluita, joiden vastaanottaminen on liian vaikeaa.
Meillä on osaamista ja kokemuksen hiomia ratkaisuja poikkeuksellisen vaikeisiin elämäntilanteisiin.
Poikkeuksellisen vaikeissa elämäntilanteissa tarvitaan räätälöityä, mukautuvaa, yksilöllistä, pitkäkestoista ja helposti lähestyttävää apua. Tarvitaan sekä kovan luokan ammatillista osaamista että arjen elämisen harjoitteluun tarvittavaa läsnäoloa ja aikaa.
Ihmisten ja heidän arkensa tuntemus yhdistettynä ammatilliseen osaamiseen on synnyttänyt nykyiset Sininauhaliiton jäsenyhteisöjen toimintamuodot:
- Joka yö useampi tuhat aiemmin asunnotonta ihmistä nukkuu ja saa myös tukea asumiseen ja arkeen noin neljänkymmenen jäsenyhteisömme tarjoamassa asunnossa.
- Päivittäin tuhansien ihmisten perustarpeisiin (lämpö, ravinto, puhtaus, ihmiskontaktit) vastataan lähes 100 päiväkeskuksessa eri puolilla Suomea.
- Viikoittain jaetaan ruoka-apua kymmenille tuhansille ihmisille yli 50 jäsenyhteisössämme.
- Vuosittain järjestetään yli 80 jäsenyhteisössämme erilaista tuettua työtä yli 2000 ihmiselle, joille mielekäs työnteko on tärkeää, mutta avoimet työmarkkinat vielä liian kaukana.
3. Järjestöjen mahdollisuudet tukea ihmisiä poikkeuksellisen vaikeissa elämäntilanteissa täytyy turvata
Säästöpaineet ja rakenneuudistukset uhkaavat järjestöjen rahoitusta. Turvaamalla niiden rahoituksen Suomen kunnat tekevät mahdolliseksi sen, että hauraat ihmiset, joilla on ilkeitä ongelmia, saavat tarvitsemiaan, riittäviä ja vaikuttavia palveluita.
Sote- ja hyvinvointialueuudistus muuttaa kunnan ja kuntalaisten asemaa ja samalla myös kunnan alueella toimivan sote-järjestön tilannetta. Sote-järjestöjen rooliin ja rahoitukseen vaikuttaa samanaikaisesti STEA-rahoituksen uudistaminen, jonka taustalla on Veikkauksen tuottojen aleneminen ja rahapelituottojen ja hyvien asioiden tekemisen välinen ongelmallinen kytkös.
Ilman riittäviä resursseja Sininauhaliiton jäsenjärjestöt eivät pysty auttamaan poikkeuksellisen vaikeaan elämäntilanteeseen päätyneitä ihmisiä. Järjestöjen rahoitus ei säily itsestään, se täytyy turvata – kaikissa kunnissa ympäri Suomen.
Järjestöjen mahdollisuudet tukea oman paikkakuntansa ihmisiä poikkeuksellisen vaikeissa elämäntilanteissä täytyy turvata.
Sote-järjestöt tavoittavat valtavan määrän poikkeuksellisen vaikeisiin elämäntilanteisiin päätyneitä kuntalaisia
Kuntalaisia tavoitetaan sekä järjestöjen palveluissa, järjestölähtöisessä auttamistoiminnassa että kansalaistoiminnan kautta. Sote-järjestöjen monipuolinen apu- ja tukiverkosto on kehittynyt vastaamaan erityisesti niiden ihmisten haasteisiin, joita normaalit peruspalvelut eivät onnistu tavoittamaan.
Korona-aika on entisestään syventänyt erityisen vaikeisiin elämäntilanteisiin päätyneiden arkea, kun erilaiset palvelut ovat olleet suljettuina. Toisaalta korona-aika on nostanut esiin sote-järjestöjen kyvyn mukautua ja auttaa.
Kenen vastuulle tulee paikallisten sote-järjestöjen auttamistyö?
Kun rakenteet ja rahoitukset muuttuvat, on riski, että paikallisten sote-järjestöjen auttamistyö ei kuulu enää kenenkään vastuulle ja poikkeuksellisen vaikeisiin elämäntilanteisiin ajautuneet ihmiset jäävät heitteille.
Riskit rakenteiden ja rahoituksen muuttuessa
- Kunta ajattelee, että vastuu on hyvinvointialueella.
- Hyvinvointialue näkee asian kuntatasoisena tai toivoo, että STEA-rahoitus pelastaa tilanteen.
- STEA saattaa tulkita auttamisen julkisen sektorin tehtäväksi ja vetäytyy rahoituksesta.
Kuntien – jatkossa yhdessä hyvinvointialueiden kanssa – tulee vastata siitä, että poikkeuksellisen vaikeisiin elämäntilanteisiin päätyneet ihmiset eivät jää rakenne- ja rahoitusmuutosten jalkoihin.
Sote-järjestöillä on osaamista ja valmiutta jatkaa työtään näiden kohderyhmien parissa, mutta kuntien ja hyvinvointialueiden tulee tehdä osansa toiminnan mahdollistamiseksi.
Kunnan osa tarkoittaa resurssien turvaamista. Sote-järjestöjen tukeminen on merkittävä ja tuottava hyvinvointi-investointi!
Lähteitä
- Jäsenyhteisömme | Sininauhaliitto (Sininauhaliiton 2019 kysely, johon vastasi 78 jäsenyhteisöä)
- STEA:n avustukset tietokanta
- www.temtyollisyyskatsaus.fi
- thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/huumeet
- thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/alkoholi/usein-kysytyt-kysymykset/juomiskulttuuri
- Tilastokeskus: Suomen virallinen tilasto. Elinolotilasto 9.2.2021
KIRJOITTAJAT Pekka Lund, Matleena Merta, Anna-Liisa Karhula