Ohita valikko
Kaksi nuorta selin katsojaan, kuvattuna puiden lehvästön takaa

”Avun saaminen on läheiselle todella hankalaa” – Palaset-malli tarjoaa työkaluja päihteitä käyttävien nuorten läheisten auttamiseen

Osuuskunta Kantamoisen Sirpa Mäkinen ja Jonna Henriksson ovat saaneet Sininauhaliiton ja Irti Huumeista ry:n kehittämästä Palaset-mallista tukea huumeita käyttävien nuorten läheisten kanssa työskentelyyn. Heidän mukaansa malli tarjoaa selkeän rakenteen läheisten kanssa tehtävään työhön ja auttaa suuntaamaan fokuksen läheisen oman hyvinvoinnin vahvistamiseen.
JAA

Osuuskunta Kantamoinen on kolmen sosiaalialan osaajan ja terapia-ammattilaisen muodostama osuuskunta, joka tarjoaa lastensuojelun, perhe- ja päihdetyön sekä sosiaalihuollon palveluita. Perustajajäsenten lisäksi osuuskunta työllistää sosionomeja, sairaanhoitajia, lähihoitajia ja terapeutteja. Yhteen osuuskunnan perustajat ajoi halu yhdistää eri taustoista tulevien tekijöiden voimat ja osaaminen moniammatilliseksi palveluksi.

Sirpa Mäkinen
Sirpa Mäkinen oli aiemmin seurannut Sininauhaliiton toimintaa ja innostui kuullessaan Palaset-mallista.

”Olen koulutukseltani kasvatuspsykologi. Omaa alaani ovat etenkin perhetyö ja kiintymyssuhteet, ja lisäksi olen vahvistanut traumaterapiaosaamistani ja käynyt useita terapiakoulutuksia. Tällä hetkellä opiskelen integratiiviseksi psykoterapeutiksi. Terapiatyöskentely on ohjannut minua lastensuojelun ja päihdetyön pariin”, Kantamoisessa työskentelevä Jonna Henriksson kertoo.

Henrikssonin kanssa Kantamoisessa työskentelevä Sirpa Mäkinen kertoo omien työjuuriensa olevan etsivässä nuorisotyössä, jota hän on ollut kehittämässä ja tekemässä Tampereella 1990-luvulla.

”Lisäksi olen ollut setlementtityössä tekemässä muun muassa monikulttuurista perhe- ja kriisityötä. Olen luonteeltani kehittäjä, ja yhteiskunnalliset kysymykset sekä vaikuttamistyö ovat lähellä sydäntäni. Koen, että yhteiskunnallisten rakenteiden huomioiminen on auttamistyössä tärkeää. Terapeuttina lähestymistapani on kognitiivis-ratkaisukeskeinen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana työni on painottunut vanhemmuus- ja läheistyöhön, ja tällä hetkellä täydennän osaamistani pari- ja perheterapian psykoterapeuttikoulutuksessa. Nuorten ja nuorten aikuisten kanssa työskentely on kuitenkin edelleen lähellä sydäntäni”, Mäkinen toteaa.

Keskiössä läheisen oma hyvinvointi

Sininauhaliiton ja Irti Huumeista ry:n kehittämä Palaset-malli tarjoaa ammattilaisille valmiin rungon huumeita käyttävien nuorten lähteisten kanssa työskentelyyn. Malli koostuu kuudesta teemasta, jotka pitävät sisällään muun muassa kriisin ja läheisten kokemien tunteiden käsittelyä sekä selviytymiskeinojen pohtimista vaikeassa tilanteessa.

Läheisterapiaa tekevä Mäkinen oli aiemmin seurannut Sininauhaliiton toimintaa ja innostui kuullessaan Palaset-mallista. Palaset-työskentelyssä häntä kiehtoivat erityisesti läheiset ja vanhemmat huomioiva näkökulma sekä läheisen hyvinvoinnin käsittely.

”Päihteitä käyttävien läheiset saavat usein tukea vasta siinä vaiheessa, kun käyttäjä lähtee hakemaan apua, ja silloinkin läheisen roolina on usein olla käyttäjän tukena. Palaset-malli kehottaa läheistä keskittymään itseensä ja omaan hyvinvointiinsa”, Mäkinen pohtii ja jatkaa:

”Edelleenkin monet ammattilaiset ajattelevat, että läheinen toipuu itsestään sitten, kun päihteiden käyttö loppuu.”

Mäkisen myötä myös Henriksson innostui Palaset-mallin mukaisesta työskentelystä.

”Olemme töissä käyneet paljon keskusteluja siitä, miten hirveän yksin läheiset jäävät. Avun saaminen on läheiselle usein todella hankalaa, esimerkiksi terapian saamiseksi pitäisi olla jokin diagnoosi, kuten masennus”, Henriksson summaa.

Henrikssonin mukaan päihteitä ongelmallisesti käyttävien läheisten tukemisessa on aiemmin keskitytty puhumaan läheisriippuvuudesta, minkä osa ihmisistä on kokenut syyllistävänä.

”Palaset-mallissa on ihanaa, että siinä on normalisoitu läheisen hätää ja selviämistä,” Henriksson toteaa.

Jonna Henriksson
Jonna Henriksson arvosti Palaset-osaajakoulutukset käytännönläheisyyttä.

Käytännönläheinen koulutus

Mäkinen ja Henriksson ovat molemmat kouluttautuneet Palaset-osaajiksi.

”Koulutuksen toteuttaminen etänä mahdollisti minulle osallistumisen työn ja muun elämän kiireiden keskellä. Osallistuminen oli teknisesti helppoa. Arvostin koulutuksen jäsenneltyä rakennetta. Mallin sisältämien teemojen kautta on helppo lähteä asiakkaiden kanssa pohtimaan, mikä häntä juuri sillä hetkellä koskettaa ja asettaa tavoitteet terapiatyöskentelylle”, Mäkinen kertoo.

Henriksson arvosti Palaset-mallin koulutuksessa juuri sitä, että koulutuksessa pohdittiin myös opittujen asioiden soveltamista omassa työssä.

”Oli huippua, että meitä koulutuksen osallistujia tuli niin erilaisista taustoista. Keskustelimme paljon ja jaoimme hiljaista tietoa keskenämme”, Henriksson sanoo.

Mäkinen kertoo, että koulutuksesta saadut kyselylomakkeet ovat hänellä säännöllisesti käytössä, ja ne sopivat läheisen hyvinvoinnin seuraamiseen myös yksilöterapiassa.

”Olen jakanut läheisille myös Palaset-malliin kuuluvaan Itseapuopasta sekä ohjannut tutustumaan Sininauhaliiton kehittämään Kuivin jaloin -sivustoon, ja molemmista on tullut läheisiltä positiivista palautetta”, Mäkinen vinkkaa.

Eväitä tunteiden ja selviytymiskeinojen käsittelyyn

Mäkinen ja Henriksson ovat molemmat hyödyntäneet Palaset-mallia yksilötyöskentelyssä, ja syksyn aikana Kantamoisessa on aloitettu myös Palaset-ryhmätyöskentely.

”Olen hyödyntänyt paljon mallin tarjoamien teemojen lisäksi myös siinä esitettyjä selviytymiskeinoja. Myös Palaset-mallin Tunteet-osio on ollut hyödyllinen asiakastyöskentelyssä. Monella läheisellä tunnekuorma lähtee purkautumaan vasta, kun akuutein kriisi on ohi. Mallin mukaisesti asiakkaalta on helppo lähteä kysymään hänen omista tunteistaan”, Henriksson kertoo.

Mäkisen mukaan Palaset-malliin sisältyvä selviytymiskeinojen tarkastelu on avannut asiakkaiden ajattelua.

”Monille asiakkaista on iso oivallus, että selviytymiskeinojen suhteen ei yhtä ainoaa oikeaa tapaa toimia.”

Päihdesairaus herättää tunteita

Päihdesairaus-teema herättää tunteita myös aiheen parissa työskentelevien mielessä.

”Olemme Kantamoisessa paljon keskustelleet siitä, mitä päihdesairaus on, ja mikä on meidän tulokulmamme siihen. Mitä kunnioittava ja arvostava kohtaaminen tarkoittaa meille missäkin tilanteessa? Olemme saaneet olla omia itsejämme myös työpaikalla”, Henriksson kertoo.

Sekä Henriksson että Mäkinen kertovat, että heillä on myös omakohtaista kokemusta läheisenä olemisesta.

”Kokemusasiantuntijuus ei ole toimintamme kärki, vaan työskentelemme ammatilliselta pohjalta. Kuitenkin myönnämme, että meillä on myös kokemustietoa ja hyödynnämme sitä sopivissa kohdin. Palaset-malli on antanut eväitä oman kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen entistä tietoisemmin”, Mäkinen summaa.

Palaset-mallin juhlaseminaari järjestetään 17.11. Sininauhaliiton tiloissa. Seminaarissa Sirpa Mäkinen ja Jonna Henriksson kertovat omista kokemuksistaan Palaset-mallin käytöstä. Ilmoittaudu mukaan juhlaseminaariin.

Osuuskunta Kantamoinen

  • Kolmen sosiaalialan ammattilaisen perustama osuuskunta, joka tarjoaa sosiaalihuollon ja päihdekuntoutuksen avohuollon palveluita.
  • Toimii Pirkanmaalla, toimitilat Lempäälän Ideaparkissa.
  • Kantamoinen tarjoaa Palaset-mallin mukaista tukea huumeita käyttävien nuorten perheille lokakuun puolivälistä 2022 lähtien.
  • Tänä syksynä osuuskunta aloittaa myös Terapiaparkki-toiminnan, jolla se osaltaan haluaa edistää mielenterveys- ja terapiapalveluiden saatavuutta erityisesti 13–30 -vuotiaiden sekä heidän vanhempien ja läheistensä keskuudessa.

www.kantamoinen.fi

 

Teksti: Matleena Merta ja Satu Mustonen
Kuvat: Yläosan kuva Palasista eteenpäin -hanke, Sirpa Mäkisen ja Jonna Henrikssonin kuvat Lotta Heiskanen