Kokemusasiantuntijuutta on vasta viime vuosina alettu järjestelmällisesti hyödyntää rikosseuraamusalalla. Vilma Kinnunen kertoo blogissaan mallin kehittämisestä ja hyödyntämisestä käytännön työssä.
Kehitimme Sininauhaliiton koordinoimassa Pyöröovesta ulos -hankkeessa (STEA 2018-2021) työparimallin rikostaustaisten asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Hanke toimi kolmella alueella: pääkaupunkiseudulla, Lahdessa ja Jyväskylässä. Kohderyhmänä olivat toistuvia vankeusrangaistuksia suorittavat henkilöt eli niin sanotut pyöröovivangit. Työparimallia toteutettiin ja kehitettiin erityisesti pääkaupunkiseudun osahankkeessa, mutta hyödynnettiin koko hankkeessa. Malli olikin yksi hankkeen keskeisimmistä onnistumisista ja tuloksista. Pyöröovesta ulos -hankkeessa tehdyn kehittämistyön tuloksena työparimalli siirtyi osaksi Sininauhasäätiön muuta hanketoimintaa ja malli on toiminut lähtökohtana myös joidenkin muiden organisaatioiden hankkeiden työparimalleille.
Pyöröovesta ulos -hankkeen työparimalli sai Talentian vuoden 2021 Hyvä Käytäntö -kilpailussa kunniamaininnan ja malli on kuvattuna Innokylään. Toimintamallin kuvauksessa on kerrottu niistä prosessin vaiheista ja lähtökohdista, joita kannattaa huomioida, kun työparimallia otetaan käyttöön organisaatiossa.
Työparimallin hyödyt rikosseuraamusalan työssä
Vertaisuuden ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen sosiaalialan työssä ei ole missään nimessä täysin uusi asia. Voidaan kuitenkin todeta erityisesti kokemusasiantuntijuuden ottaneen viime vuosina Suomessa isoja harppauksia eteenpäin. Sosiaalialan eri toimijat työskentelevät aktiivisesti sen eteen, että kokemusasiantuntijuuteen liittyvät käsitteet, käytännöt ja toimintamallit yhdenmukaistuisivat.
Rikosseuraamusalalla kokemusasiantuntijuuden järjestelmällinen hyödyntäminen on vielä tuore asia. Lisäksi rikosseuraamusalaan liittyy perusteltuja ja spesifejä esimerkiksi turvallisuuteen liittyviä seikkoja, jotka tulee huomioida myös kokemusasiantuntijoiden kanssa tehtävässä työssä. Toisaalta rikollisuuteen liittyvät ilmiöt ovat sen kaltaisia, että ammattilaistiedon rinnalla kokemustieto on korvaamatonta ja mahdollistaa muun muassa aiempaa tarkoituksenmukaisempien palveluiden ja tukimuotojen suunnittelemisen ja toteuttamisen.
Työparimallin perustana on jaetun asiantuntijuuden hyödyntäminen, jossa koulutettu kokemusasiantuntija ja sosiaalialan ammattilainen toimivat tasavertaisena työparina, hyödyntäen molempien vahvuuksia ja osaamista. Malli tarjoaa asiakkaille samanaikaisesti esimerkin onnistuneesta rikos- ja/tai päihdekierteestä irrottautuneesta sekä mahdollistaa ammatillisen tuen.
Rikollisuudesta irrottautunut kokemusasiantuntija osaa huomioida asiakastyössä niitä elementtejä, joita desistanssiprosessissa vaaditaan. Ammattilainen puolestaan pystyy rakentamaan muun muassa tarvittavia palvelupolkuja asiakkaalle. Työparityö lisää työhyvinvointia ja mahdollistaa ammatillisen kasvun niin työparille kuin laajemminkin organisaatiossa. Keskeisenä elementtinä toimii työn yhteinen reflektio ja ajatus jatkuvasta oppimisesta.
Työparimallin kehittäminen
Työparimallia on mahdollista toteuttaa erilaisissa toimintaympäristöissä, soveltaen toiminnan tarpeita vastaavaksi. Nuorisoasuntoliiton viime vuonna alkaneessa KATU-hankkeessa (Kokemusasiantuntija arjen tukena) työparimallilla työskennellään kahdella eri hankealueella rikostaustaisten nuorten aikuisten kanssa. Tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella kokemusasiantuntijan interventiot ja rinnalla kulkeva tuki ovat mahdollistaneet useiden asiakkaiden kohdalla esimerkiksi päihdehoitoon motivoitumisen.
Hankkeen aikana on tarkoitus jatkaa työparimallin kehittämistä analysoimalla mallin sisältämiä työmenetelmiä järjestelmällisen reflektointityökalun avulla. Tärkeänä huomiona voidaan pitää myös sitä, että useat hankkeen asiakkaat ovat kertoneet hakeutuneensa asiakkuuteen juuri kokemustaustaisen työntekijän tarjoaman tuen vuoksi. Nuoret aikuiset ovat olemassa olevan tilasto- ja tutkimustiedon mukaan erityisen haastava ryhmä uusintarikollisuuden ehkäisyn näkökulmasta. Tästä johtuen innovaatioita, jotka parantavat tämän aktiivisessa rikoksentekoiässä olevan kohderyhmän kiinnittymistä palveluihin voidaan pitää erityisen merkittävinä.
Valtakunnallinen Rikoksista irti -verkosto osallistuu työparimallin kehittämiseen kouluttamalla ammattilaisia työparimallista eri sosiaalialan konteksteissa. Verkostolta tilattava koulutus työparimallin käyttöönotosta ja toteutuksesta on suunniteltu siten, että päihdetyön, lastensuojelun, rikosseuraamusalan, asumissosiaalisen työn ja esimerkiksi naiserityisentyön toimintaympäristöihin on oma toteutuksensa. Rikoksista irti -verkostoon kuuluu kokemusasiantuntijoita eri puolilta Suomea.
Lisätietoja työparimallista:
Vilma Kinnunen
vilma.kinnunen@nal.fi
Lisätietoa Rikoksista irti -verkoston koulutuksista:
Jorma Mäkelä, toiminnanjohtaja, Lahden Sininauha ry
jorma.makela@lahdensininauha.fi
tyovaliokunta@rikoksistairti.fi
Isossa kuvassa Sininauhaliiton Pyöröovesta ulos -hankkeen työpari Vilma Kinnunen ja Matti Mears.
