Espoon ruoka-apuverkosto sai alkunsa muutama vuosi sitten, kun kaupungin johto halusi luoda Espoolle oman mallin ruoka-avun jakeluun. Ruoka-apua tarjoavat toimijat olivat toisilleen tuntemattomia, mutta kaupungista löytyi henkilö, joka tunsi kentän hyvin. Näin Jyrki Myllärniemestä tuli Espoon ruoka-apuverkoston koordinoija.
”Minun tehtäväni on palvella yhteisöä. Kaikki verkostomme toimijat ovat itsenäisiä, kuten valtiot EU:ssa. Yhteistyössä kaikki lähtee luottamuksesta ja toisten kunnioittamisesta, siitä, että opitaan kuuntelemaan toisia. Kun jaamme tietoa ja resursseja, kaikki toimijat hyötyvät ja syntyy win-win-tilanne”, Myllärniemi kertoo.
”Kaikki verkostomme toimijat ovat itsenäisiä.”
Myllärniemi toimii kehittämispäällikkönä muun muassa mielenterveyskuntoutujia ja asunnottomia tukevassa Edistiassa. Yhteiskunnallinen yritys tarjoaa palveluasumista ja työvalmennuspalveluita. Ruoka-apuverkoston lisäksi Myllärniemi luotsaa myös Espoon Asunnottomien yötä järjestävää verkostoa.
Espoon ruoka-apuverkostossa mukana on erikokokoisia järjestöjä, eri kirkkokuntia edustavia seurakuntia, kaupungin sosiaalitoimen työntekijöitä sekä edustajia muun muassa Laurea-ammattikorkeakoulusta. Toimintaa ohjaa Espoon kaupungin ja järjestöjen muodostama koordinaatioryhmä.
”Keskinäinen kunnioitus on todella tärkeää.”
”Kokoonnumme koordinaatioryhmän kanssa noin kerran kuukaudessa. Keskinäinen kunnioitus on todella tärkeää yleensäkin, mutta myös siksi, kun ryhmässä on erilaisia lähtökohtia ja näkökantoja edustavia tahoja. Ketään toimijaa ei pakoteta mihinkään. Verkostoon voi tulla aluksi mukaan vain katselemaan toimintaa vierestä ja miettiä sitten, millä tavoin haluaa osallistua”, toimintaa luotsaava Myllärniemi selvittää.
Tieto kulkee Whatsappissa
Säännöllisten kokoontumisten lisäksi koordinaatioryhmässä keskustellaan Whatsapp-ryhmissä, joissa tieto kulkee nopeasti. Verkostolla ei ole yhtä suurta logistiikkakeskusta, mutta logistiikkaa hoidetaan esimerkiksi juuri Whatsapp-ryhmän kautta.
”Ryhmässä järjestöt voivat kertoa, jos heillä on jäämässä ruokaa yli tai jostain on pulaa. Järjestöt jakavat elintarvikkeita myös suoraan toisilleen. Samalla järjestöt toimivat pienimuotoisina logistiikkakeskuksina. Kun eräs verkostossa mukana ollut järjestö lopetti toimintansa, se siirsi ruokansa muiden järjestöjen jaettavaksi. Näin yhteistyöstä hyötyvät kaikki, niin toimijat kuin ruoka-avun saajat”, Myllärniemi toteaa.
”Yhteistyöstä hyötyvät kaikki.”
Pohjana luottamus
Verkostoyhteistyön tavoitteet rakentuvat asiakkaiden tarpeista, Espoon sosiaalitoimen ajankohtaisista haasteista ja painopisteistä, järjestöjen tarpeista ja tavoitteista sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Ryhmä pyrkii vahvistamaan järjestöjen ja kaupungin keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä. Verkoston tehtäviin kuuluu myös konkreettinen avun tarjoaminen sekä ajankohtaisten haasteiden ratkaiseminen.
”Korona-aikana olemme toimineet Espoon kaupungin yhtenä jakokanavana vähävaraisille suunnatussa maskijaossa ”, Myllärniemi kertoo.
Verkostossa ruoka-apua kehitetään jatkuvasti. Yhdessä järjestetään koulutuksia, teemapäiviä ja seminaareja, tehdään erilaisia selvityksiä sekä suunnitellaan uusia toimintatapoja. Kehittämistyötä verkosto on tehnyt muun muassa Laurea-ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijoiden kanssa.
”Koulutukset suunnitellaan aina kentän tarpeiden mukaan. Koronatilanteen suvantovaiheessa järjestimme esimerkiksi hygieniapassi-koulutuksen. Olemme tarjonneet myös yhteisövalmennusta sekä vahvistaneet toimijoidemme digitaitoja, johon olemme saaneet apua Sininauhaliiton Digiosallisuutta Asunnottomille -hankkeelta”, Myllärniemi kertoo.
”Olemme tarjonneet myös yhteisövalmennusta sekä vahvistaneet toimijoidemme digitaitoja.”
Tiivistä yhteistyötä kaupungin kanssa
Espoon kaupungin puolesta verkostossa mukana ovat aikuisten sosiaalipalveluiden päällikkö Tapio Nieminen, kuntouttavan sosiaalityön edustaja sekä kaksi kokemusasiantuntijaa.
”Tapion kanssa tapaamme viikoittain ja teemme tiiviisti töitä yhdessä. Suunnittelemme tulevaa, teemme alustuksia verkoston koordinaatioryhmän kokouksiin sekä ratkomme yhdessä käytännön ongelmia, kuten miten hoidamme ison lahjoituserän logistiikan”, Myllärniemi kertoo.
”Kun korona-aika alkoi, useamman järjestön vetäjä totesi, että ilman verkoston tukea he olisivat uupuneet.”
Korona-ajan pelastus
Espoon ruoka-apuverkoston hyödyt ovat tulleet esiin etenkin koronan mukanaan tuomien haasteiden myötä.
”Kun korona-aika alkoi, useamman järjestön vetäjä totesi, että ilman verkoston tukea he olisivat uupuneet.”
Koronapandemia vaati verkostolta nopeita toimia.
”Järjestimme tilannekeskuksen, jossa päivystettiin yötä myöten. Ruuan jakelua varten perustimme puhelinpalvelun, jonka kautta ihmiset saivat varata ajan ruokakassin hakemiseen. Vahva ja monipuolinen yhteistyömme kaupungin kanssa auttoi myös koronakeväästä selviämisessä. Kun meidän piti kääntää koronaa-ajan toimia koskevat ohjeet 5 eri kielelle, saimme apua kaupungin käännöspalveluista. Lisäksi saimme avuksemme 15 kaupungin varhaiskasvatuksen työntekijää, jotka auttoivat ruuan jakelussa, siivouksessa ja muissa käytännön töissä”, Myllärniemi summaa.
Vaikka työ ruoka-apuverkoston koordinoijana on välillä haastavaakin, Myllärniemi kuvailee työtään merkitykselliseksi ja antoisaksi.
”Kaiken keskiössä on toimijoiden keskinäinen luottamus ja turvallisuuden tunne.”
Sininauhaliitto selvitti vuoden 2020 lopussa, miten ruoka-apukentän verkostomainen yhteistyö toteutuu eri paikkakunnilla. Yhteistä näkemystä etsimässä – selvitys ruoka-apukentän yhteistyöstä löytyy täältä.
Kiertotaloutta vai köyhien auttamista? Mihin tavoitteeseen ruoka-apua tarjoavien toimijoiden tulisi tähdätä? Lue juttu täältä.
Espoon ruoka-apuverkosto
• 17 yhteisöä, mukana muun muassa kaksi isoa ja useita pienempiä ruoka-apujärjestöjä, asukastiloja, seurakuntia, Espoon sosiaalitoimen työntekijöitä sekä muun muassa Laurea-ammattikorkeakoulun edustajia.
• Verkostoa koordinoi sosiaalialan yritys Edistian (Espoon diakoniasäätiö) kehittämispäällikkö Jyrki Myllärniemi.
• Yhteistyötä muun muassa Kirkkopalveluiden Osallistava yhteisö -hankkeen, Vantaan Yhteinen pöytä -verkoston, Laurea-ammattikorkeakoulun sekä Sininauhaliiton Digiosallisuutta asunnottomille -hankkeen kanssa.
• Vuonna 2021 toiminnan painopisteitä ovat: korona-ajan haastaman yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen (esimerkiksi yhteisöllisten ruokailuiden avulla), järjestöjen yhteistyön ja perustoiminnan tukeminen (korona-aikana erityisesti terveysturvallisuus), logistiikka, työllistymis- ja opintopolkujen rakentaminen sekä vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, asiakkaiden digiosallisuuden vahvistaminen, strategisten kumppanuuksien ja yhteistyön kehittäminen ja toiminnan vakiinnuttaminen uuteen normaaliin.